kala

Sivu 1 / 2Jatka
Testi: Tunnetko koralliriuttojen kalat?

17.05.2012.

Mitä paholaisrausku syö? Mikä kala on nimetty taidemaalarin mukaan?

Lue lisää
Huulikala rikkoo simpukan alasimella

10.04.2012.

Sukeltaja näki, miten huulikala käytti työkalua simpukan hajottamiseen.

Lue lisää
Miten hyvin kala sietää kylmää?

21.02.2012.

Miten kaloille käy, jos järvi jäätyy pohjiaan myöten?

Lue lisää
Miksi kalat eivät törmää toisiinsa parvessa?

10.01.2012.

Kun parvea lähestyy peto, sen havainneiden kalojen levottomuus tarttuu muihin. Parvi voi yrittää harhauttaa petoa tiivistymällä, uimalla nopeammin tai vaihtamalla muotoaan tavallista nopeammin.

Lue lisää
Kala tulee laitoksesta

TK nr. 14/2011 s. 64-71.

Kalan kulutus kasvaa, mutta kalastus vähenee. Jo nyt lähes puolet syödystä kalasta on kasvatettua,
ja tulevaisuudessa sen osuus kasvaa entisestään. Arvioiden mukaan viljelty kala on pian yksi
tärkeimmistä eläinproteiinin lähteistä. Myös simpukoiden ja merilevän käyttö ravintona lisääntyy.
Kalankasvatuslaitoksia on kuivalla maalla ja rannikoilla, ja pian ne purjehtivat avomerellä.

Lue lisää
Meriluonto yllätti taas

28.07.2011.

Indonesian rannikkoalueilta löytyi kävelevä kala ja lihaa syövä sieni

Lue lisää
Voiko kultakala kuolla yksinäisyyteen?

02.06.2011.

Parvikalalle yksinäisyys voi olla stressaavaa.

Lue lisää
Mitä hyötyä kalalle on sähköstä?

11.05.2011.

Tiedän, että osa kaloista aistii sähköä, osa taas tuottaa sitä. Mistä ilmiöstä näissä tapauksissa on oikein kysymys?

Lue lisää
Mies & jättiläinen

TK nr. 4/2010 s. 26-29.

Maailman suurin kala, valashai, on onnistunut välttelemään tutkijoita yllättävän hyvin. Siitä ei vielä tiedetä paljonkaan. Australialainen meribiologi Brad Norman on päättänyt paljastaa kiireettömän jättiläisen salat. Avukseen hän on saanut muun muassa tähtitieteilijöitä ja valokuvaavia harrastajasukeltajia.

Lue lisää
Meressä elämän monet muodot

TK nr. 1/2002 s. 22-33.

Elämä maapallolla sai alkunsa meressä, ja useimpien nykylajien edeltäjät olivat merieläimiä. Meriin mahtuu vieläkin sekä mikroskooppisen pieniä että maailmanhistorian suurimpia eläimiä. Lajien kirjo on hämmästyttävä niin aurinkoisilla koralliriutoilla kuin syvänmeren ikuisessa pimeydessäkin.

Lue lisää
Onko kalalla tunteita?

21.02.2010.

Joissakin akvaarioissa kaloihin voi koskea. Onko kalalla tunteita ja nauttiiko se taputtelusta?

Lue lisää
Laumasieluja

TK nr. 15/2008 s. 36-43.

Joukot liikkuvat omien sääntöjensä mukaan. Säännöt ovat yksinkertaiset ja ilmeisesti aina samat riippumatta siitä, muodostuuko joukko kaloista, linnuista, hyönteisistä vai ihmisistä. Jokaisessa parvessa ja laumassa on pieni ryhmä, joka vaiston tai tiedon varassa päättää, mihin suuntaan mennään, ja muut seuraavat perässä.

Lue lisää
Syökö kala paremmin sateella?

16.10.2009.

Monet sanovat, että sateella kannattaa lähteä kalaan. Onko näin?

Lue lisää
Merestä on moneksi

TK nr. 1/2002 s. 66-71.

Meret ovat ihmiskunnan runsaudensarvi. Niistä ei saada
vain kalaa, vaan ne tarjoavat myös mineraaleja, energiaa,
juomavettä ja sijoituspaikan kasvihuonekaasuille.

Lue lisää
Loisella lokoisat olot

TK nr. 8/2001 s. 12-13.

Lue lisää
Kuivalla maalla käyvät kalat

TK nr. 15/2000 s. 10.

Onko olemassa kalalajeja, jotka voivat nousta joksikin aikaa vedestä maalle?

Lue lisää
Kevät tuo kalajuhlan

TK nr. 5/2006 s. 34-37.

Dogonit elävät Malissa Länsi-Afrikassa Saharan laidalla, joten kala on heille harvinaista herkkua. Kerran vuodessa hirssi saa kuitenkin tehdä tilaa monnille. Kun oikea päivä on luettu ennusmerkeistä, monta tuhatta ihmistä kahlaa pyhään lampeen hakemaan juhla-aterian ainekset.

Lue lisää
Ihminen ajaa Maan ahtaalle

TK nr. 12/2006 s. 64-69.

Nykyään maapallolla on 6,5 miljardia ihmistä. Vuosittainen väestönlisäys on 1,2 prosenttia, joten vuonna 2050 ihmisiä on yhdeksän miljardia. Tulevaisuudessa ihmisten kulutus rasittaa kasvillisuutta, maaperää ja meriä yhä enemmän.

Lue lisää
Raakaravinnon rasva lämmittää

TK nr. 12/2007 s. 60-63.

Kylmää, pimeää ja yksinäistä. Etelän kaupungeissa asuvien on vaikea ymmärtää, miten ihmiset tulevat toimeen pohjolassa kaamosaikaan. Grönlannin alkuperäisasukkaat inuiitit kestävät talven rasitukset hyvin. Heitä auttaa jaksamaan rasvainen ruoka.

Lue lisää
Maailman vanhin kala löytyi Kiinasta

TK nr. 6/2000 s. 16.

Selkärankaisten alajakso vanheni 50 miljoonaa vuotta

Lue lisää
Sivu 1 / 2Jatka