Jupiter

• •  
  •  
• 

  Voiko auringonpimennyksen kokea muualla Aurinkokunnassa?

  01.11.2011.

  Maassa nähdään auringonpimennyksiä aika ajoin, mutta missä muualla Aurinkokunnassa ilmiö on koettavissa?

  Lue lisää

• 

  5 kysymystä Maasta

  TK nr. 7/2011 s. 18-23.

  Maa on ymmärrettävistä syistä tarkimmin tutkittu planeetta, mutta senkin
  osalta tiedot ovat usein pintapuoliset. Kuumuus ja kova paine estävät
  tutkimuksen syvällä kuoren alla, ja elämän syntyaikojen olosuhteita on
  hankalaa jäljitellä. Vaikeuksista huolimatta tietämyksen aukot pienenevät.

  Lue lisää

• 

  Komeetta viskoo lumipalloja

  16.03.2011.

  Luotain, joka onnistui ottamaan lähikuvia Hartley 2 -komeetasta, sai itsekin lumipalloja kylkeensä.

  Lue lisää

• 

  Kuukaksosista toinen koki myrskyn

  28.06.2010.

  Planeettatutkijat uskovat selvittäneensä, miksi kahdesta isosta Jupiterin kuusta tuli kovin erilaisia

  Lue lisää

• 

  Viisi planeettaa ja kasapäin kuita

  27.05.2010.

  Maalla on vain yksi kuu, mutta joillakin Aurinkokunnan planeetoista on kymmeniä kuita. Lue lisää viidestä planeetasta, joilla on yhteensä yli 150 kuuta.

  Lue lisää

• Cassini kartutti tietoja Jupiterista

  TK nr. 12/2001 s. 64-65.

  Cassini-avaruusluotain on nyt taittanut yli puolet seitsemän vuotta kestävästä matkastaan kohti Saturnusta ja sen Titan-kuuta. Vuoden 2000 joulukuussa Cassini ohitti Jupiterin, ja hetken aikaa Nasalla oli Galileon lisäksi toinenkin luotain Jupiteria tutkimassa.

  Lue lisää

• 

  Jupiter mitataan sisuksia myöten

  TK nr. 17/2010 s. 52-55.

  Jupiter on Aurinkokunnan suurin planeetta.
  Silti sen sisäosista tiedetään yhä varsin vähän.
  Ensi vuonna laukaistavan Juno-luotaimen
  on määrä mitata jättiläisplaneetan magneetti- ja
  paino­voimakenttää. Tulokset täydentävät tietämystä Aurinkokunnan synnystä ja kehityksestä.

  Lue lisää

• 

  Avaruuden meret

  TK nr. 1/2002 s. 88-91.

  haastavat tutkijat

  Lue lisää

• Teoria Europan merestä sai lisää tukea

  TK nr. 2/2001 s. 18.

  Lue lisää

• Galileon mutkikas matka

  TK nr. 3/2000 s. 22-31.

  Galileo-luotain on nyt ollut matkalla kymmenen vuotta. Lähdön
  viivästymisestä ja alkuvaiheen noloistakin vastoinkäymisistä
  huolimatta se on suoriutunut tehtävistään melko mallikkaasti.
  Pahimmilta katastrofeilta on vältytty, ja vaikka kuvia ja muuta
  aineistoa ei saatu aivan niin paljon kuin suunniteltiin, niiden ansiosta tutkijoiden tiedot Jupiterista ja sen neljästä suurimmasta kuusta ovat monin verroin runsaammat kuin aikaisemmin.

  Lue lisää

• Sattuma säästi Maan Jupiterin törmäykseltä?

  TK nr. 5/2000 s. 18.

  Lue lisää

• Jupiterin pilkku pienenee

  TK nr. 6/2002 s. 20.

  Lue lisää

• Ganymedeksen pinnan alla suolaista vettä

  TK nr. 6/2001 s. 17.

  Lue lisää

• 

  Päämääränä Jupiter

  TK nr. 15/2006 s. 42-47.

  Vuoden 2050 tienoilla Aurinkokunnan sisäosat alkavat olla sen verran tarkkaan koluttuja, että katse kääntyy kohti ulkoplaneettoja. Tästä syystä Nasa on ottanut hyvissä ajoin selvää, mitä vuosia kestävän tutkimusmatkan tekeminen esimerkiksi Jupiterin kuihin edellyttäisi.

  Lue lisää