intiaani

Kuusi myyttiä historiasta

20.03.2012.

Onko sfinksin sisällä salakäytäviä ja oliko Nostradamus pelkkä huijari?

Lue lisää
Kenen keksintö kumi on?

14.10.2010.

Keski-Amerikan intiaanit tekivät kumista sandaalien pohjia ja palloja jo yli 3 000 vuotta sitten.

Lue lisää
Rauniotemppelissä rikkauden rippeet

TK nr. 2/2002 s. 22-29.

Mocheintiaanien Kuutemppelin uumenista on löydetty harvinaislaatuinen taideaarre.
Löydön rvoa lisää erityisesti se, että vain murto-osa Amerikan alkuperäiskulttuurien jalometalleista ja -kivistä valmistetuista taidekäsitöistä säästyi eurooppalaisvalloittajien ryöstöltä siirtomaa-ajalla.

Lue lisää
Kannibaaleja rakkaudesta

TK nr. 7/2002 s. 38-41.

Ihmislihan syöminen on useimmissa kulttuureissa tabu. Se on koettu niin kuvottavaksi, että ihmissyöntisyytöksiä on käytetty propaganda-aseena vihollisia vastaan. Silti ihmiset ovat
syöneet toisiaan kivikaudelta liki näihin päiviin asti – usein myötätunnosta.

Lue lisää
Apinoiden ja naisten maailma

TK nr. 16/2000 s. 66-69.

Brasilian sademetsän uumenissa elää eristäytynyt intiaanikansa, jonka elintavat ovat poikkeukselliset. Hierarkiassa alimpana ovat miehet, ja perheitä johtavat lapsien ohella apinoita hoivaavat naiset. Tartuntataudit, uudisasutus ja elinalueiden järjestelmällinen tuhoaminen vähentävät kansan selviytymismahdollisuuksia. Vasta parikymmentä vuotta sitten ”löydetyn” yhteisön jäseniä on enää 350.

Lue lisää
Preerian intiaanit ihmissyöjiä

TK nr. 2/2001 s. 18.

Kivettyneessä ulosteessa ihmisen jäännöksiä

Lue lisää
Caralin kaupunki

TK nr. 6/2002 s. 38-45.

Perinteisen käsityksen mukaan Etelä-Amerikassa alkoi kehittyä korkeakulttuureja myöhemmin kuin Afrikassa ja Aasiassa. Perusta löydetyn yhteisön jäännökset kyseenalaistavat käsityksen: siellä kukoisti valtiomainen kaupunkisivilisaatio jo noin 4600 vuotta sitten eli samaan aikaan kuin faraoiden Egyptissä.

Lue lisää
Luola maalauksia tulvillaan

TK nr. 10/2001 s. 18.

Lue lisää
Salatun laak son intiaanit

TK nr. 17/2005 s. 68-73.

Nykyisen Utahin alueella eli aikoinaan fremontintiaaneiksi kutsuttu kansa, josta ei tiedetä juuri mitään. Pian tiedot voivat karttua, sillä äskettäin arkeologeille avautui 700 vuotta autiona ollut laakso, joka pursuaa vanhan asutuksen jälkiä. Tieteen Kuvalehti kävi tutustumassa USA:n tämän hetken tärkeimpään arkeologiseen tutkimuskohteeseen.

Lue lisää
Auringon ja sateen tyttäret

TK nr. 4/2003 s. 52-57.

Apassien suku sai alkunsa Valkoiseksi maalatun naisen synnytettyä Auringon ja sateen lapsen. Apassit muistavat yhä myyttistä kantaäitiään
tyttöjen aikuistumisriitissä, auringonnousun seremoniassa.

Lue lisää
Tuskien tien kukkaloisto

TK nr. 5/2001 s. 72-77.

Siitä lähtien, kun espanjalaiset 1500-luvulla valloittivat nykyisen Guatemalan alueen mayoilta ja käännyttivät sen asukkaat katoliseen uskoon, Antiguan kaupungissa on juhlistettu pitkäperjantain tapahtumia päällystämällä kaupungin kadut kukkamatoilla.

Lue lisää
YK vaatii oikeuksia alkuperäiskansoille

TK nr. 17/2008 s. 62-65.

Yli 20 vuoden väännön jälkeen YK pääsi vihdoin sopuun alkuperäiskansojen oikeuksista.Syyskuussa 2007 annetussa julistuksessa YK kovistelee jäsenmaita turvaamaan alkuperäiskansojen kulttuurin ja itsemääräämisoikeuden.

Lue lisää
Intiaanien vastaisku

TK nr. 5/2004 s. 42-47.

25.6.1876
Etelä-Dakotan intiaanit olivat poistuneet reservaateista, joihin hallitus oli heidät määrännyt. Siksi hallitus lähetti ratsuväen
pakottamaan intiaanit takaisin reservaatteihin. Everstiluutnantti Custer ja hänen 646 miestään saapuivat ensimmäisinä Little Bighorn -joen varrella sijaitsevaan
leiriin etelästä. Custerin oli määrä odottaa muita joukkoja, mutta hän ei voinut vastustaa kiusausta näyttää esimiehilleen, mihin hän pystyisi, joten hän antoi hyökkäyskäskyn.

Lue lisää
Kohtalokas kultainen kaupunki El Dorado

TK nr. 7/2002 s. 60-65.

Taru kullatun kuninkaan kaupungista El Doradosta
käynnisti 1500-luvulla kultaryntäyksen, joka vei satojen sitä ryöstämään pyrkineiden espanjalaisten hengen. Myöhemminkin sitä on etsitty eri puolilta Amerikkaa. Viimeksi El Dorado on sijoitettu Boliviaan,
josta on löydetty muinaisen kaupungin rauniot.

Lue lisää
Muinaisen Meksikon siirtomaavalta

TK nr. 9/2001 s. 22-27.

Meksikon ja Keski-Amerikan vanhoista intiaanikulttuureista
kaikkein huonoimmin tunnetaan Teotihuacánin kaupunkikulttuuri.
Vaikutusvaltainen yhteisö, joka alkoi muotoutua yli 2000 vuotta
sitten, jätti jälkipolvien ihmeteltäväksi komeita rakennuksia ja vaikeasti tulkittavia kuvia. Nyt tietoa etsitään mm. vainajien luista.

Lue lisää