Intia

• •  
  •  
• 

  Tosielämän Baloo

  TK nr. 15/2011 s. 38-43.

  Rudyard Kiplingin
  Viidakkokirjan huulikarhu antaa lajista väärän kuvan. Todellisuudessa se on kaikkea muuta kuin säyseä mesikämmen. Tämän luonnossa jo melko
  harvinaiseksi käyneen
  eläimen tuntevat intialaiset
  tietävät, että se voi olla
  arvaamaton. Nyt kiivaus on
  todistettu tieteellisestikin.

  Lue lisää

• 

  Visa: Millainen säätietäjä olet?

  27.07.2011.

  Säästä puhutaan paljon, ja se kiinnostaa aina, mutta kuinka paljon oikeasti tiedät säästä eri puolilla maailmaa.

  Lue lisää

• 

  Intiasta löytyi uusi kieli

  15.04.2011.

  Intian syrjäisessä osavaltiossa puhutaan tähän saakka tuntematonta koron kieltä.

  Lue lisää

• Myrkyllinen elinkeino

  TK nr. 2/2000 s. 80-83.

  Aikaisemmin irulakansan pääelinkeinona oli metsästys, mutta nykyisin suurriistaa ei enää riitä pyydettäväksi. Useimmat irulat ovat nyt työssä tehtaissa tai maanviljelijöinä. Osa heistä kuitenkin jatkaa perinteitä: suurriistan asemesta tosin metsästetään käärmeitä, joiden myrkky myydään. Käärmejahti on koko perheen työtä.

  Lue lisää

• 

  Värikästä uutta vuotta

  TK nr. 13/2002 s. 48-57.

  Helmi–maaliskuussa Intiassa juhlitaan uuttavuotta, kevättä ja Krishna-jumalaa. Viikon kestävä holijuhla on uskonnollinen seremonia ja hulvaton kansanrieha, jossa kasti, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli menettävät hetkeksi merkityksensä.

  Lue lisää

• 

  Kastittomat vaativat oikeuksiaan: likaiset liikkeellä

  TK nr. 5/2004 s. 52-59.

  160 miljoonaa intialaista on leimattu epäpuhtaiksi ja alempiarvoisiksi pelkän syntyperänsä takia. He ovat kastihierarkian alin porras. Kastilaitos lakkautettiin virallisesti 1950, mutta se ohjaa yhä useimpien intialaisten elämää. Kaikki eivät tyydy osaansa. Kastittomien liike on Intiassa kasvava yhteiskunnallinen voima.

  Lue lisää

• 

  Vainajien Varanasi

  TK nr. 16/2001 s. 46-55.

  Intiassa Varanasin pyhässä kaupungissa ruumisroviot
  savuavat tauotta. Hindut uskovat, että ihminen pääsee lähemmäksi autuutta, ja sielu saa mahdollisuuden vapautua jälleensyntymisen kiertokulusta, kun ruumis poltetaan Varanasissa ja tuhkat sirotellaan Gangesiin.

  Lue lisää

• Tähtitiedettä maharadzhan leikkikentällä

  TK nr. 8/2000 s. 74-77.

  Maharadzha Jai Singh II rakennutti 1700-luvulla Intiaan neljä observatoriota.
  Ne olivat maailman huippuluokkaa ja ovat yhä hämmästyttävän tarkkoja, vaikka niiden tärkeimpiä instrumentteja ovat kivestä muuratut aurinkokellot. Suurin
  historiallisista observatorioista on Jaipurin kaupungissa sijaitseva Jantar Mantar.

  Lue lisää

• 

  Nuoriso tuuliajolla

  TK nr. 5/2007 s. 70-73.

  1970- ja 1980-luvuilla Afrikan norsukanta pieneni norsunluun korkean hinnan tähden kasvaneen salametsästyksen vuoksi. Keskenkasvuiset yksilöt jäivät tällöin usein vaille vanhempien eläinten antamaa esikuvaa. Tuloksena on norsusukupolvi, joka tappaa ihmisiä.

  Lue lisää

• 

  Uhri käy kaupaksi

  TK nr. 4/2006 s. 50-57.

  Hartaan hindun odotetaan käyvän ainakin kerran elämässään Tirumalan temppelissä. Siellä pyhiinvaeltajat antavat Sri Venkateswara -jumalalle hiuksensa. Temppelin uhrilahjat kulkeutuvat hiusjatkeiksi länsimaisiin kampaamoihin. Intialaisista hiuksista on tullut rahanarvoista tavaraa maailmanmarkkinoilla.

  Lue lisää

• 

  Intia kipuaa huipulle

  TK nr. 6/2005 s. 66-73.

  Harvan maan talous kasvaa niin ripeästi kuin Intian. Kasvun taustalla on panostus koulutukseen ja tutkimukseen.
  Monella alalla Intia tavoittaa jo maailman kärkijoukkoa.

  Lue lisää

• 

  Intia saa kolossin

  TK nr. 5/2005 s. 44-49.

  New Yorkin Vapaudenpatsas on kuin Barbie-nukke Pohjois-Intiaan kaavaillun maailman suurimman patsaan rinnalla.
  Seuraavaa Buddhaa esittävä mittava taideteos on jo kohotettu puheissa maailman kahdeksanneksi ihmeeksi.
  Sen on määrä pysyä pystyssä ei enempää eikä vähempää kuin tuhat vuotta.

  Lue lisää

• 

  Leski luostariin tai kadulle

  TK nr. 5/2002 s. 66-69.

  Perinteisessä hindukulttuurissa naisen arvon määrää siviilisääty. Miehen kuoltua vaimo ei välttämättä saa jäädä miehensä kotiin. Kotoaan karkotetut lesket asuvat ”luostareissa”, joissa he ansaitsevat almuja rukoilemalla kahdeksan tuntia päivässä. Leskenpolttokaan ei ole pelkkää historiaa.

  Lue lisää

• Sielujen kylvetys

  TK nr. 9/2001 s. 36-47.

  Lue lisää

• 

  Uuttera öinen kulkija

  TK nr. 3/2002 s. 30-33.

  Vasta nyt hoikkalorin elintapoihin on tutustuttu perusteellisesti. Uudet tutkimukset kumoavat lähes kaikki vanhat käsitykset. Hiljaiseksi ja araksi uskottu puoliapina onkin erittäin touhukas ja seurallinen eläin.

  Lue lisää