ilmaston lämpeneminen

  • Sivu 1 / 2Seuraava

  • Muuttuva ilmasto

    TK nr. 13/2001 s. 48-55.

    Luonnollista vaihtelua: Osa tutkijoista uskoo, että lämpeneminen johtuu luonnollisesta heilahtelusta ja Auringon vaikutuksesta.
    Ihmisen syytä: Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että lämpenemisen syynä ovat ihmisen toimista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt.

    Lue lisää

  • Mukaudu tai muuta

    TK nr. 14/2009 s. 44-51.

    Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen biologinen koe. Mitä tapahtuu, kun maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta? Alkaako eläin- ja kasvilajien joukkotuho vai sopeutuvatko ne uusiin oloihin? Vastaus selviää viimeistään sadan vuoden kuluttua. Ilmaston lämpeneminen on saanut jo nyt monet lajit muuttamaan elinaluettaan tai -tapojaan.

    Lue lisää

  • Jäät lähtevät

    TK nr. 15/2009 s. 66-71.

    Yksistään Antarktiksen läntisiä osia peittävään jäähän on sitoutunut niin paljon vettä, että se vapautuessaan nostaisi merenpintaa viisi metriä. Poraustutkimuksen mukaan historia uhkaa toistaa itseään: Etelämantereen jäätiköt ovat häviämässä niin kuin ne ovat kadonneet useita kertoja aiemminkin.

    Lue lisää

  • Hiili ilmakehästä takaisin maahan

    22.12.2009.

    Tehomaatalouden seurauksena maaperän hiilivarastot ovat kutistuneet. Kehitys on kulkenut väärään suuntaan kymmeniä vuosia, mutta suunta voidaan muuttaa. On olemassa monia keinoja, joilla ilmakehän hiiltä voidaan palauttaa maahan.

    Lue lisää

  • Metsien kasvu luo uusia hiilinieluja

    22.12.2009.

    Maapallon maa-alasta noin 30 prosenttia on metsää. Metsät ovat hiilinieluja, eli ne sitovat enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu. Metsäalaa kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidikuormitusta ja samalla lisätä puutavaran tuotantoa.

    Lue lisää

  • Geenimuuntelun avulla voidaan kehittää lajikkeita, jotka kasvavat myös vähäravinteisessa maassa ja kestävät kuivuutta.

    Uusista lajikkeista enemmän ruokaa

    22.12.2009.

    Maailman väkiluku kasvaa, eli ruokaa tarvitaan yhä enemmän. Sen tuottaminen ei kuitenkaan saisi lisätä ilmakehän hiilidioksidikuormitusta. Maatalouteen tarvitaan uusi vihreä vallankumous.

    Lue lisää

  • Ilmastonmuutos on pienentänyt skotlantilaisia villilampaita viisi prosenttia 25 vuodessa.

    Leudot talvet kutistavat lampaita

    18.12.2009.

    Skotlantilaislampaiden olisi pitänyt oikeastaan kasvaa, mutta ne ovatkin pienentyneet.

    Lue lisää

  • Pitkillä lentomatkoilla pienin päästökuormitus henkeä kohti saavutetaan Airbus A380:n kaltaisilla koneilla, joihin mahtuu paljon matkustajia.

    Isompia ja kevyempiä lentokoneita

    08.12.2009.

    Lentäminen on ilmaston kannalta huonoin matkustustapa. Silti sen suosio kasvaa kasvamistaan. 1990–2005 lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt lisääntyivät EU:ssa 73 prosenttia. Jos kehitys ei muutu, kymmenen vuoden päästä vuotuiset päästöt ovat vain Euroopassa 284 miljoonaa tonnia.

    Lue lisää

  • Rahtilaivat tarvitsevat perusteellisen remontin

    08.12.2009.

    Kaikkia rahtilaivoja ei voi eikä kannata vaihtaa 25 vuodessa, mutta nykyisetkin alukset ovat muutettavissa ilmastoystävällisemmiksi.

    Lue lisää

  • Saksalaisyhtiö Sky Sails on kehittänyt leijapurjeen, joka voi vähentää laivan polttoaineen kulutusta jopa kolmasosan.

    Laivaliikenne puhtaammaksi

    08.12.2009.

    Laivaliikenteestä aiheutuu vuodessa 800 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, eli se kuormittaa ilmastoa kaksi kertaa niin paljon kuin lentoliikenne. Laivoihin ei ole juuri kohdistettu ympäristövaatimuksia, mutta myös merillä voidaan liikkua nykyistä puhtaammin – ja halvemmalla.

    Lue lisää

  • Energiantarve kehitysmaissa kasvaa, joten ilmastoystävällinen tekniikka pitää saada valmiiksi pian.

    Ilmastonmuutosta voidaan jarruttaa

    27.10.2009.

    Joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa on määrä sopia keinoista, joilla jarrutetaan ilmaston lämpenemistä. Tärkein tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

    Lue lisää

  • Kasviplankton estää ilmastoa lämpenemästä

    TK nr. 14/2003 s. 64-67.

    Maalta huuhtoutuvat ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Silti jotkut tutkijat ehdottavat, että meriä alettaisiin lannoittaa levien
    lisäämiseksi. Ideana on, että yhteyttävää kasviplanktonia
    kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

    Lue lisää

  • Hävikki hyödyksi

    TK nr. 1/2008 s. 24-31.

    Ihmiskunta haaskaa valtavia määriä energiaa. Kun hehkulamppuun kytketään virta, sähköstä vain viisiprosenttia muuttuu valoksi. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta energiasta suurin osa hukkuu jo ennen kuinsiitä syntyy sähköä. Tehokkain tapa jarruttaa ilmastonmuutosta on ottaa käyttöön se energia, joka nyt häviääliikenteessä, lämmityksessä ja sähkölaitteissa. Paljonvoidaan tehdä jo nykykeinoin, ja kehitteillä olevallatekniikalla energia saadaan talteen vielä tehokkaammin.

    Lue lisää

  • Merten syke

    TK nr. 8/2009 s. 24-31.

    Merivirrat ovat planeetan lämpöpumppu, joka kierrättää valtavia
    määriä energiaa maailman eri kolkkien välillä. Ne säätävät sään ja elinehdot niin meressä kuin kuivalla maallakin. Silti niistä tiedetään yllättävän vähän. Argo-hanke yrittää paikata tiedon vajetta.

    Lue lisää

  • Atollisaarilla eletään lopun aikoja

    TK nr. 15/2005 s. 14-15.

    Lue lisää

  • Ilmastonmuutos hyötykäyttöön

    TK nr. 7/2005 s. 64-65.

    Tutkijat kehittävät keinoja
    hyödyntää jäätiköiden sulaessa syntyviä virtoja, jotka voimistuvat sitä mukaa kuin Maan ilmasto lämpenee. Grönlantiin kaavaillaan vesivoimaloita, joista saatavalla sähköllä tuotettaisiin fossiilisia
    polttoaineita korvaavaa ympäristöystävällistä vetyä.

    Lue lisää

  • Aika loppuu

    TK nr. 7/2008 s. 36-43.

    Nyt on Sammakon vuosi. Kyseessä ei ole juhlavuosi – päinvastoin. Sammakoita katoaa maailmasta niin kovaa vauhtia, että tilannetta on verrattu hirmuliskojen joukkotuhoon. Osasyyllinen hävitykseen on ihminen.

    Lue lisää

  • Lämpeneminen voi johtaa jääkauteen

    TK nr. 11/2003 s. 34-35.

    Tutkijat varoittavat, että vaikka maapallon ilmasto lähiaikoina kokonaisuutena lämpenisikin, muutos voi heikentää Golfvirtaa niin paljon, että Pohjois-Eurooppa
    ja Pohjois-Amerikka joutuisivat jälleen pienen jääkauden kouriin.

    Lue lisää

  • Kuumuuden koettelemat

    TK nr. 4/2001 s. 38-49.

    Vuoden vaihtuessa jo yli neljännes maailman koralliriutoista oli tuhoutunut. Loput säästyvät
    vain, jos ilmaston lämpeneminen saadaan pysähtymään. Muut mahdolliset pelastamiskeinot
    ovat vasta paperilla tai kokeiluasteella, ja koralliriuttojen aika alkaa olla loppumassa.

    Lue lisää

  • Kosminen säteily viilentää Maata

    TK nr. 7/2007 s. 50-53.

    Tanskalainen tutkija Henrik Svensmark on vuosia väittänyt, että kosmisen säteilyn määrän vaihtelut vaikuttavat huomattavasti maapallon ilmaston muuttumiseen. Hänen teoriaansa on yleisesti vastustettu, mutta hän on nyt todistanut sen kokeella.

    Lue lisää

  • Sivu 1 / 2Seuraava