18.07.2011.
Ilmastonmuutoksen vuoksi ruskeat lehtopöllöt selviytyvät Suomen luonnossa paremmin talvesta kuin harmaat lehtopöllöt.
TK nr. 13/2001 s. 48-55.
Luonnollista vaihtelua: Osa tutkijoista uskoo, että lämpeneminen johtuu luonnollisesta heilahtelusta ja Auringon vaikutuksesta. Ihmisen syytä: Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että lämpenemisen syynä ovat ihmisen toimista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt.
TK nr. 14/2009 s. 44-51.
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen biologinen koe. Mitä tapahtuu, kun maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta? Alkaako eläin- ja kasvilajien joukkotuho vai sopeutuvatko ne uusiin oloihin? Vastaus selviää viimeistään sadan vuoden kuluttua. Ilmaston lämpeneminen on saanut jo nyt monet lajit muuttamaan elinaluettaan tai -tapojaan.
TK nr. 15/2009 s. 66-71.
Yksistään Antarktiksen läntisiä osia peittävään jäähän on sitoutunut niin paljon vettä, että se vapautuessaan nostaisi merenpintaa viisi metriä. Poraustutkimuksen mukaan historia uhkaa toistaa itseään: Etelämantereen jäätiköt ovat häviämässä niin kuin ne ovat kadonneet useita kertoja aiemminkin.
22.12.2009.
Tehomaatalouden seurauksena maaperän hiilivarastot ovat kutistuneet. Kehitys on kulkenut väärään suuntaan kymmeniä vuosia, mutta suunta voidaan muuttaa. On olemassa monia keinoja, joilla ilmakehän hiiltä voidaan palauttaa maahan.
22.12.2009.
Maapallon maa-alasta noin 30 prosenttia on metsää. Metsät ovat hiilinieluja, eli ne sitovat enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu. Metsäalaa kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidikuormitusta ja samalla lisätä puutavaran tuotantoa.
22.12.2009.
Maailman väkiluku kasvaa, eli ruokaa tarvitaan yhä enemmän. Sen tuottaminen ei kuitenkaan saisi lisätä ilmakehän hiilidioksidikuormitusta. Maatalouteen tarvitaan uusi vihreä vallankumous.
18.12.2009.
Skotlantilaislampaiden olisi pitänyt oikeastaan kasvaa, mutta ne ovatkin pienentyneet.
08.12.2009.
Lentäminen on ilmaston kannalta huonoin matkustustapa. Silti sen suosio kasvaa kasvamistaan. 1990–2005 lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt lisääntyivät EU:ssa 73 prosenttia. Jos kehitys ei muutu, kymmenen vuoden päästä vuotuiset päästöt ovat vain Euroopassa 284 miljoonaa tonnia.
08.12.2009.
Kaikkia rahtilaivoja ei voi eikä kannata vaihtaa 25 vuodessa, mutta nykyisetkin alukset ovat muutettavissa ilmastoystävällisemmiksi.
08.12.2009.
Laivaliikenteestä aiheutuu vuodessa 800 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, eli se kuormittaa ilmastoa kaksi kertaa niin paljon kuin lentoliikenne. Laivoihin ei ole juuri kohdistettu ympäristövaatimuksia, mutta myös merillä voidaan liikkua nykyistä puhtaammin – ja halvemmalla.
27.10.2009.
Joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa on määrä sopia keinoista, joilla jarrutetaan ilmaston lämpenemistä. Tärkein tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
TK nr. 14/2003 s. 64-67.
Maalta huuhtoutuvat ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Silti jotkut tutkijat ehdottavat, että meriä alettaisiin lannoittaa levien
lisäämiseksi. Ideana on, että yhteyttävää kasviplanktonia
kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
TK nr. 7/2005 s. 64-65.
Tutkijat kehittävät keinoja
hyödyntää jäätiköiden sulaessa syntyviä virtoja, jotka voimistuvat sitä mukaa kuin Maan ilmasto lämpenee. Grönlantiin kaavaillaan vesivoimaloita, joista saatavalla sähköllä tuotettaisiin fossiilisia
polttoaineita korvaavaa ympäristöystävällistä vetyä.
TK nr. 7/2007 s. 50-53.
Tanskalainen tutkija Henrik Svensmark on vuosia väittänyt, että kosmisen säteilyn määrän vaihtelut vaikuttavat huomattavasti maapallon ilmaston muuttumiseen. Hänen teoriaansa on yleisesti vastustettu, mutta hän on nyt todistanut sen kokeella.
TK nr. 7/2009 s. 24-31.
Uusimman tutkimustiedon mukaan Afrikan pohjoisosaa hallitseva maailman suurin
aavikko on ollut ihmiskunnan historian aikana moneen otteeseen nykyistä vehreämpi.
Nyt näyttää siltä, että ilmastonmuutos vauhdittaa seuraavan vihertymisvaiheen tuloa.
TK nr. 8/2009 s. 24-31.
Merivirrat ovat planeetan lämpöpumppu, joka kierrättää valtavia
määriä energiaa maailman eri kolkkien välillä. Ne säätävät sään ja elinehdot niin meressä kuin kuivalla maallakin. Silti niistä tiedetään yllättävän vähän. Argo-hanke yrittää paikata tiedon vajetta.
TK nr. 11/2003 s. 34-35.
Tutkijat varoittavat, että vaikka maapallon ilmasto lähiaikoina kokonaisuutena lämpenisikin, muutos voi heikentää Golfvirtaa niin paljon, että Pohjois-Eurooppa
ja Pohjois-Amerikka joutuisivat jälleen pienen jääkauden kouriin.
TK nr. 14/2008 s. 66-73.
Neljännes pohjoisen pallonpuoliskon maaperästä on ikiroudassa. Nyt ikuisuus näyttää päättyneen. Sulamisen vuoksi talot romahtavat, puut kaatuvat ja kasvillisuus muuttuu. Paikallisten katastrofien lisäksi sulamisella on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Se lisää metaanin määrää ilmassa ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.