ilmasto

• •  
  •  
  Sivu 1 / 2Seuraava
• 

  Lämpöpumppu kestää 10 000 vuotta

  13.10.2011.

  Norjalaistutkijat ovat kehittäneet tuhansia vuosia kestävän lämpöpumpun.

  Lue lisää

• 

  Grönlanti suoristautuu

  TK nr. 11/2011 s. 52-55.

  Jo jonkin aikaa on uumoiltu, että maailman suurinta saarta peittävä mannerjäätikkö hupenee.
  Jään sulaminen ei vain nostaisi meren pintaa, vaan se myös vähentäisi maan kuormitusta.
  Mittausten mukaan kuopalla oleva kallioperä onkin jo alkanut oikaista itseään reippaasti.

  Lue lisää

• 

  Herkkua hyönteisistä

  Hyönteiset ovat täyttä
  ravintoa. Niissä on runsaasti proteiinia ja muita ravitsevia aineita. Ruoan tuottaminen niiden avulla rasittaa
  ympäristöä vähemmän kuin karjatalous. Costa Ricassa Keski-Amerikassa tutkitaan,
  miten hyönteiset saataisiin
  osaksi ruokavaliota.

  Lue lisää

• 

  5 kysymystä Maasta

  16.05.2011.

  Onko Maa ainoa laatuaan? Mitä on Maan sisässä? Miten elämä muodostui? Viisi kysymystä Maasta, lue lisää tästä.

  Lue lisää

• 

  Ilmaston tulevaisuus

  TK nr. 17/2010 s. 26-29.

  Ranskassa ilmastonmuutoksen vaikutus kasvikuntaan on nähtävissä jo nyt. Ecotronin koeasemalla on 12 tiiviisti suljettua kasvihuonetta, joissa voidaan jäljitellä tulevaisuuden ilmastoa säätelemällä lämpö­tilaa, ilmankosteutta ja hiili­dioksidin määrää. Tutkijat yrittävät selvittää, miten luonto reagoi lämpenemiseen ja miten muutos vaikuttaa maataloustuotantoon.

  Lue lisää

• 

  Näin seurataan ilmastonmuutosta

  TK nr. 6/2011 s. 50-51.

  Käsitys Maan keskilämpötilan
  kehityksestä perustuu vieläkin
  paljolti aivan tavallisilla lämpömittareilla tehtäviin mittauksiin. Eri ympäristötekijöiden vaikutus minimoidaan analyysissä.

  Lue lisää

• 

  Auringon oudot tavat

  TK nr. 1/2011 s. 18-23.

  Tuoreiden tutkimusten mukaan Aurinko on oletettua epävakaampi. Auringonpilkkujen määrä on pudonnut pohjalukemiin, ja ne saattavat hävitä joksikin aikaa kokonaan. Tähden sisuksissa taas tapahtuu yllättäviä asioita, jotka voivat vaikuttaa Maan ilmastoon.

  Lue lisää

• 

  Näkeekö joulun avaruudesta?

  22.12.2010.

  Jouluna kaikkialla on valoja ja kynttilöitä. Onko niitä niin paljon, että maapallo näyttää jouluna avaruudesta erilaiselta kuin muulloin?

  Lue lisää

• 

  Miten paljon joulusää vaihtelee?

  21.12.2010.

  Joulun säästä riittää aina puhuttavaa. Millaisia ennätyksiä tunnetaan?

  Lue lisää

• 

  Poutaa tilauksesta

  TK nr. 9/2010 s. 68-73.

  Auringonpaistetta juhannuksena ja lunta jouluna. Uusilla menetelmillä sateita ehkä voidaan säädellä toiveiden mukaan.

  Lue lisää

• 

  Entä jos päästöt eivät pienene?

  TK nr. 4/2010 s. 58-65.

  Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulokset jäivät laihoiksi: sitovia päästörajoituksia ei syntynyt ja ilmastonmuutos uhkaa riistäytyä käsistä. Osa tutkijoista uskoo, että nyt tarvitaan rajuja toimenpiteitä. He ovat esittäneet joukon keinoja, jotka poistavat hiilidioksidia ilmakehästä tai heijastavat auringonsäteilyä pois Maasta. Toimenpiteiden teho ja toteutuskelpoisuus vaihtelevat suuresti.

  Lue lisää

• 

  Kuolleesta kalliosta elämän keidas

  TK nr. 5/2003 s. 32-41.

  Maan ikä on 20 galaktista vuotta. Noin 4,5 miljardia vuotta sitten pöly- ja kaasupilvet tiivistyivät Auringoksi ja planeetoiksi. Sen jälkeen Aurinkokunta on ehtinyt kiertää Linnunradan keskustan jo 20 kertaa. Yhteen kierrokseen Aurinkokunnalta kuluu 225 miljoonaa vuotta. Tätä aikaa kutsutaan galaktiseksi vuodeksi.

  Lue lisää

• 

  Kohti uusia viileämpiä asuinsijoja

  TK nr. 7/2010 s. 66-71.

  Uhkaavaa ilmastonmuutosta on vaikea päästä karkuun etenkin, jos ei ole jalkoja. Monet lajit ovat kuumuutta paetessaan siirtyneet yhä pohjoisemmaksi, mutta kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Biologien keskuudessa on siksi virinnyt radikaali idea: moni uhanalainen eläin- ja kasvilaji voisi pelastua, jos ihminen auttaisi sitä muutossa.

  Lue lisää

• 

  Maan uudet asukkaat

  TK nr. 17/2003 s. 24-31.

  Millaisia eläimiä maapallolla on tulevaisuudessa? Kansainvälinen tutkijaryhmä on hahmotellut eläinten kehitystä tieteellisten periaatteiden mukaan ja päätynyt siihen, että Maata asuttavat jossain vaiheessa mm. siivelliset kalat, 120-tonniset kilpikonnat ja maaelämään sopeutuneet pääjalkaiset. Näin luonto vastaa elinolojen muutokseen.

  Lue lisää

• Viljely vihreämmäksi

  TK nr. 18/2009 s. 66-73.

  Maapallolla on 25 vuoden päästä kahdeksan miljardia ihmistä ruokittavana. Kaiken lisäksi ilmastonmuutos tekee ruoantuotannon monin paikoin vaikeammaksi. Tutkijat uskovat kuitenkin, että maatalous voi tuottaa enemmän lisäämättä päästöjä. Metsät ja maaperä ovat oikein hoidettuina valtavia hiilinieluja, jotka viilentävät ilmakehää.

  Lue lisää

• Puhdasta sähköä

  TK nr. 16/2009 s. 66-73.

  Väite kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta moni tutkija uskoo siihen: kaikki ihmiskunnan tarvitsema sähkö on mahdollista tuottaa kuormittamatta ilmakehää hiilidioksidipäästöillä. Kaikki eivät tosin pidä keinoista, joilla tähän päästäisiin, sillä uudistuvien energianlähteiden lisäksi tarvittaisiin ydinvoimaa. Samalla on lisättävä tukea kehitysmaille, jotta niiden ei tarvitse toistaa teollisuusmaiden virheitä.

  Lue lisää

• Liikenne vihreäksi

  TK nr. 17/2009 s. 70-77.

  Ihmiset ja tavarat liikkuvat yhä pidempiä matkoja, ja motorisoitu liikkuminen kuormittaa ilmastoa. 13 prosenttia ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä. Päästökuormitusta voidaan kuitenkin keventää huomattavasti jo nykyisellä tai kehitteillä olevalla tekniikalla. Jos tahtoa löytyy, maantie-, meri- ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt voidaan vähentää murto-osaan nykyisestä 25 vuoden kuluessa.

  Lue lisää

• 

  Hiili ilmakehästä takaisin maahan

  22.12.2009.

  Tehomaatalouden seurauksena maaperän hiilivarastot ovat kutistuneet. Kehitys on kulkenut väärään suuntaan kymmeniä vuosia, mutta suunta voidaan muuttaa. On olemassa monia keinoja, joilla ilmakehän hiiltä voidaan palauttaa maahan.

  Lue lisää

• 

  Metsien kasvu luo uusia hiilinieluja

  22.12.2009.

  Maapallon maa-alasta noin 30 prosenttia on metsää. Metsät ovat hiilinieluja, eli ne sitovat enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu. Metsäalaa kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidikuormitusta ja samalla lisätä puutavaran tuotantoa.

  Lue lisää

• 

  Uusista lajikkeista enemmän ruokaa

  22.12.2009.

  Maailman väkiluku kasvaa, eli ruokaa tarvitaan yhä enemmän. Sen tuottaminen ei kuitenkaan saisi lisätä ilmakehän hiilidioksidikuormitusta. Maatalouteen tarvitaan uusi vihreä vallankumous.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 2Seuraava