22.09.2011.
Lapsi oivaltaa laskemisen periaatteen jo puolitoistavuotiaana
20.09.2011.
Katso Nasan Lunar Reconnaissance Orbiter -satelliitin raportti Apollo-lentojen jäljistä Kuussa.
19.09.2011.
Apollo 11 -lento kohautti maailmaa. Katso Nasan kooste historiallisesta lennosta.
TK nr. 9/2011 s. 68-71.
Rotta on ollut ihmisen seuralaisena jo tuhansia vuosia. Yhtä kauan ihminen on yrittänyt päästä siitä eroon. Avuksi on otettu kissat, koirat ja myrkyt, mutta tulokset eivät ole olleet kummoiset. Rottia on lähes kaikkialla, missä ihmisiäkin. Nykyisin maailman rottakanta on suurempi kuin koskaan.
18.04.2011.
Ihminen ei ole ainoa laji, joka suosii jompaakumpaa kehon puoliskoa. Melkein kaikki selkärankaiset eläimet käyttävät mieluummin oikean tai vasemman puolen raajoja tai aistielimiä.
TK nr. 11/2007 s. 22-27.
Ihminen oli anatomisilta ominaisuuksiltaan nykyisen kaltainen jo noin 200 000 vuotta sitten. Lajin piti kuitenkin kehittyä henkisesti yli 100 000 vuotta, ennen kuin se oli valmis leviämään Afrikan ulkopuolelle. Sen jälkeen maailmanvalloitus eteni vauhdikkaasti.
TK nr. 10/2004 s. 54-59.
Monilla ihmisen suvun muinaisilla jäsenillä oli henkiset edellytykset kielen käyttämiselle. Jo pystyihmisen oletetaan kyenneen sanalliseen viestintään. Ehkä kuitenkin vasta nykyihminen oivalsi tehostaa puhettaan luomalla kieliopin.
26.02.2010.
Tiesitkö, että ihmisen hajuaisti voi erottaa 10 000 hajua? Tutustu ihmiseen numeroina.
TK nr. 7/2009 s. 64-65.
Jo ihmisen ja ihmisapinoiden edeltäjät pystyivät hillitsemään itseään, mutta kyvyssä on silti vieläkin isoja yksilöllisiä eroja. Itsekuria ohjaa aivojen otsalohkon etuosa. Sieltä voi löytyä myös selitys sille, miksi joidenkin on vaikea lopettaa esimerkiksi päihteiden käyttöä.
30.06.2009.
Voiko ihminen juoda vettä seisoessaan päällään? Kuinka monta hammasta ihmisellä on? Testaa tietosi elimistöstä.
TK nr. 13/2005 s. 86-89.
Elokuvien maailmassa avaruusolennoilla on suuret vinot silmät ja pitkä hontelo vartalo, mutta Maan ulkopuolinen elämä voi olla yhtä hyvin jotain aivan muuta. Muualla maailmankaikkeudessa elämä on saattanut kehittyä aivan eri suuntaan kuin Maassa.
TK nr. 14/2005 s. 36-41.
Miltä maailma näyttäisi, jos ihminen yhtäkkiä katoaisi Maan päältä? Vaikuttaa siltä, että luonto saisi yllättävän pian siivottua pois sen, mitä ihminen on saanut aikaan.
TK nr. 17/2008 s. 66-73.
Helmikuussa 2007 uusiseelantilaiset kalastajat saivat pyydykseensä harvoin tavatun syvänmeren eläimen, kolossikalmarin. Puoli tonnia painavan nilviäisen silmätkin ovat jalkapallon kokoiset. Ne ovat tarpeen lajin elinympäristössä tuhannen metrin syvyydessä, missä vallitsee lähes täydellinen pimeys. Evoluutio on tuottanut hyvin erilaisia näköelimiä eri olosuhteisissa eläville lajeille. Näköaisti onkin monelle eläimelle tärkein keino saada tietoa ympäristöstään.
TK nr. 18/2008 s. 72-73.
Orangeilla voi olla vastaus kysymykseen, missä ja milloin ihminen nousi kahdelle jalalle. Pystykävely oli ehkä vanha juttu jo ennen kuin esivanhempamme laskeutuivat puusta maahan. Jos teoria pitää paikkansa, ihmisen kehityshistoriaa täytyy vielä tarkistaa.
TK nr. 18/2005 s. 62-63.
Monet luonnonlait näyttävät olevan kuin tehtyjä ihmisen evoluutiota varten. Yhä useammat tutkijat ovat kallistumassa sille kannalle, että ihmiselämän ja maailmankaikkeuden välillä on tietty yhteys.
TK nr. 12/2006 s. 86-89.
Ihmisellä on aina ollut tarve luokitella luontoa. Uskonnosta tai koulu-kunnasta riippumatta hän on yleensä sijoittanut itsensä asteikon huipulle. Vasta viime aikoina kelloon on tullut toinen ääni: ihminen on vain laji lajien joukossa, eikä ainutlaatuinen aivo-kapasiteettikaan ole pelkästään iloinen asia.
TK nr. 4/2005 s. 24-31.
Indonesiassa Floresin saaressa tehty hämmästyttävä löytö muuttaa käsityksen ihmisen evoluutiosta. 13 000 vuotta vanha pienikokoisen naisen luuranko todistaa, että ainakin 40 000 vuoden ajan maapalloa asutti nykyihmisen rinnalla toinenkin yhtä älykäs ihmislaji.
Uusi lehti: Tutkijat ja lääkärit etsivät yhä uusia keinoja taistella sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Lue lisää numerosta 3.
Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!