horros

Ihmisen vaihtoehtoina maastamuutto tai sukupuutto

TK nr. 12/2006 s. 90-95.

Ihmisen päivät maapallolla ovat luetut. 99,9 prosenttia kaikista Maassa eläneistä lajeista on jo kuollut sukupuuttoon, ja ennen pitkää on ihmisen vuoro. Tulevaisuudentutkijat esittävät vaihtoehdoksi muuttoa pois Maasta. Jotkut uskovat, että ihmiskunta voi jo sadan vuoden kuluttua matkata valon nopeudella vieraiden tähtien planeetoille.

Lue lisää
Kilpikonna ottaa happea vedestä

08.04.2011.

Miten kuukausia veden alla pysyttelevä myskikilpikonna saa happea?

Lue lisää
Karhukaiset elävät säästellen

30.03.2011.

Karhukaiset voivat viettää jopa 90 prosenttia elämästään horroksessa, jonka avulla ne selviävät äärimmäisestä kylmyydestä, kuivuudesta ja kuumuudestakin.

Lue lisää
Ylensyöntiä ja nälkää

TK nr. 1/2010 s. 64-69.

Nälkä on säännöllinen vieras monien eläinten elämässä, mutta kyllä ne pääsevät joskus myös mässäilemään. Monet lajit osaavat varastoida elimistöönsä suuria määriä rasvaa tiukan paikan varalle. Vararavinto on tarpeen, sillä eläimet voivat joutua sinnittelemään syömättä viikkoja. Jotkin niistä saattavat paastota jopa vuosia.

Lue lisää
Jotkin eläimet ovat aina nälkäkuurilla

18.01.2010.

Monet eläimet osaavat varastoida elimistöönsä suuria määriä rasvaa. Vararavinto on tarpeen, sillä ne voivat joutua sinnittelemään syömättä viikkoja, jotkin jopa vuosia.

Lue lisää
Horros lykkää kuolemaa

TK nr. 4/2006 s. 46-49.

Talviuni tai muu horros on monien eläinten keino selviytyä vaikeasta tilanteesta. Elintoimintojen väliaikainen alasajo saattaa olla mahdollista myös ihmiselle. Hallitusta keinotekoisesta horroksesta olisi hyötyä muun muassa elintensiirroissa.

Lue lisää
Päämääränä Jupiter

TK nr. 15/2006 s. 42-47.

Vuoden 2050 tienoilla Aurinkokunnan sisäosat alkavat olla sen verran tarkkaan koluttuja, että katse kääntyy kohti ulkoplaneettoja. Tästä syystä Nasa on ottanut hyvissä ajoin selvää, mitä vuosia kestävän tutkimusmatkan tekeminen esimerkiksi Jupiterin kuihin edellyttäisi.

Lue lisää
Horrostavasta puoliapinasta villejä visioita

TK nr. 5/2005 s. 68-69.

Madagaskarissa elävän kädellisen, paksuhäntäoravamakin, on todettu vaipuvan horrokseen, jolloin sen ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön mukaan. Jos ihminen voitaisiin
vaivuttaa horrostilaan, elinsiirtoihin käytettävissä oleva aika pitenisi ja avaruuslentojen kulut pienenisivät.

Lue lisää
Tutkijat ottavat oppia eläimistä

TK nr. 12/2008 s. 50-57.

Ihminen on saanut elollisen maailman parhaat aivot mutta jäänyt samalla vaille monia hyödyllisiä ominaisuuksia, joita eläimillä on. Eläimiä tutkimalla yritetään selvittää, miten ihminenkin voisi aistia tarkemmin tai vaikkapa kasvattaa itselleen uusia raajoja.

Lue lisää