Homo sapiens

• •  
  •  
• 

  Vieraassa vara parempi

  19.03.2012.

  Risteytymällä neandertalinihmisen nykyihminen sai uusia avuja, jotka auttoivat sitä selviytymään sairauksista.

  Lue lisää

• 

  Nykyihminen piti kiirettä maailmalla

  TK nr. 11/2007 s. 22-27.

  Ihminen oli anatomisilta ominaisuuksiltaan nykyisen kaltainen jo noin 200 000 vuotta sitten. Lajin piti kuitenkin kehittyä henkisesti yli 100 000 vuotta, ennen kuin se oli valmis leviämään Afrikan ulkopuolelle. Sen jälkeen maailmanvalloitus eteni vauhdikkaasti.

  Lue lisää

• Lucylla apinan ranteet

  TK nr. 9/2000 s. 19.

  Ranteen luiden vertailu osoittaa, että ihmisen esivanhemmat olivat lähempänä apinoita kuin on luultu.

  Lue lisää

• 

  Ihmisen historia

  TK nr. 1/2011 s. 64-81.

  Lue lisää

• 

  Maailma avautui

  TK nr. 12/2006 s. 26-31.

  Nykyisten ihmisten esivanhemmat, jotka lähtivät Afrikasta 130 000 vuotta sitten, eivät suinkaan olleet uranuurtajia. Muut Homo sapiensia edeltäneet ihmislajit olivat jo asuttaneet monta maailmankolkkaa. Nykyihmisellä oli kuitenkin matkassaan jotain, mitä muilla ei ollut: muutama suotuisa mutaatio, joiden ansiosta laji pystyi kehittymään älyllisesti, sopeutumaan ja lisääntymään nopeasti.

  Lue lisää

• 

  Nykyihminen henkistyi varhain

  TK nr. 8/2006 s. 30-33.

  Afrikan ja Lähi-idän esinelöydöt viittaavat siihen, että Homo sapiens eli ajatteleva ihminen sai nimensä mukaiset henkiset kyvyt oletettua aikaisemmin. 40 000 vuotta sitten luolamaalauksia tehneet eurooppalaiset eivät siten olisikaan olleet ensimmäisiä älykkäitä ja luovia nykyihmisiä, jotka jättivät jälkeensä kulttuurimuistomerkkejä.

  Lue lisää

• 

  0,1 % vaille nykyihminen

  TK nr. 10/2007 s. 38-41.

  Entistä tehokkaammalla kartoitusmenetelmällä on saatu ratkaisevaa tietoa neandertalinihmisen perimän yksityiskohdista. 38 000 vuotta vanhasta luusta eristetty dna osoittaa, että sukupuuttoon kuollut älykäs ihmislaji erosi nykyihmisestä hyvin vähän.

  Lue lisää