hirmulisko

• •  
  •  
  Sivu 1 / 2Seuraava
• 

  Jättiläisliskot syntyivät kahdesta kääpiöstä

  26.09.2011.

  Varhaisen Eodromaeus-petoliskon luuranko sai tutkijat kyseenalaistamaan vanhat käsitykset hirmuliskojen kehityksestä.

  Lue lisää

• 

  Tutkijat karsivat hirmuliskolajeja

  11.07.2011.

  Monet hirmusliskofossiileista, joiden on luultu edustavan eri lajeja, saattavatkin olla saman lajin eri-ikäisiä yksilöitä.

  Lue lisää

• 

  Amerikka oli sarvellisten liskojen maa

  16.05.2011.

  Utahista on kaivettu esiin isopäisiä, sarvekkaita hirmuliskoja.

  Lue lisää

• 

  Montako hirmuliskolajia on ollut olemassa?

  28.06.2010.

  Montako hirmuliskolajia on ollut olemassa?

  Lue lisää

• 

  Isovarpaan lopun aika

  01.03.2010.

  Fossiililuu osoitti, että strutsia muistuttavan hirmuliskon isovarvas oli surkastumassa.

  Lue lisää

• 

  Nisäkkäät söivät liskoja

  TK nr. 8/2009 s. 36-41.

  Ensimmäiset poikasia synnyttäneet ja imettäneet lajit eivät olleet niin alkeellisia kuin on luultu. Viimeaikaisten fossiililöytöjen mukaan nisäkkäät pystyivät jo 150 miljoonaa vuotta sitten saalistamaan ravinnokseen hirmuliskoja – maassa, vedessä ja ilmassa.

  Lue lisää

• 

  Tyrannilisko oli vain suurennos

  17.01.2010.

  Aasialainen peto oli Tyrannosaurus rexin pienoismalli.

  Lue lisää

• 

  Antarktis vihersi

  TK nr. 12/2007 s. 26-33.

  Maapallon napa-alueita ei suinkaan aina ole peittänyt jää. Antarktis on 500 miljoonan viime vuoden kuluessa ollut enimmäkseen metsän peitossa, ja noin sata miljoonaa vuotta sitten siellä eli hirmuliskoja. Napaseutujen lukuisat fossiililöydöt valottavat sitä, miten elämä sopeutui ilmastonmuutoksiin ja uusiin ekosysteemeihin.

  Lue lisää

• 

  Australiasta löytyi uusia hirmuliskolajeja

  12.11.2009.

  20-tonninen kasvinsyöjälisko sai nimen kansanlaulun Matildalta.

  Lue lisää

• Höyhenet tekivät liskon

  TK nr. 16/2009 s. 30-33.

  Viime aikojen merkittävimpiin fossiililöytöihin kuuluu 125 miljoonaa vuotta vanha pienen
  kasvinsyöjäliskon kivettymä. Siitä on erotettu ihorakenteita, jotka viittaavat höyheniin,
  vaikka sen lahkon kaikilla muilla jäsenillä nahkaa peittivät suomut tai levyt. Tästä on päätelty,
  että höyhenpeite oli kaikenlaisilla dinosauruksilla pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

  Lue lisää

• Madagaskarin eläinarkisto

  TK nr. 5/2001 s. 28-31.

  Maapallon neljänneksi suurin saari Madagaskar on osoittautunut paleontologien aarreaitaksi.
  Sieltä on löydetty satoja fossiilistuneita eläimiä, jotka valottavat niin matelijoiden kuin
  nisäkkäidenkin menneisyyttä ja evoluutiota. Löydöt puhuttavat myös geologeja, sillä ne kyseenalaistavat nykyteoriat
  maanosien muinaisista liikkeistä.

  Lue lisää

• 

  Alituinen uhka taivaalta

  TK nr. 16/2002 s. 24-31.

  Asteroidit, jotka voivat tuhota elämän maapallolta, eivät ole aivan pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Viime kesäkuussa yksi asteroidi ohitti Maan varsin läheltä. Viime vuosina tutkijat ovat löytäneet yli 2000 asteroidia, jotka voivat joutua törmäyskurssille Maan kanssa. Nasassa onkin alettu suunnitella Maata taivaalta tulevilta uhkilta suojaavaa kilpeä.

  Lue lisää

• Valtamereen uponnut manner

  TK nr. 7/2000 s. 62-63.

  Intian valtameren eteläosassa sijaitsee Kerguelenin laakiona tunnettu vedenalainen alue. Se on ikivanha manner, joka on miljoonien vuosien aikana noussut pintaan ja vajonnut takaisin mereen ainakin kolmesti. Liitukaudella rehevä laakio vilisi erilaisia elämän muotoja.

  Lue lisää

• Hirmuliskojen sieraimet paikalleen

  TK nr. 2/2002 s. 16-17.

  Muinaisliskojen ulkonäkö uusiksi

  Lue lisää

• Raavas strutsilisko söi kuin sorsa

  TK nr. 4/2002 s. 16.

  Petona pidetty lisko luultavasti kasvinsyöjä

  Lue lisää

• Alligaattorimainen hengitys hirmuliskojen kilpailuetu

  TK nr. 5/2002 s. 18.

  Liikkuva maksa ja keinuva lantioluu tehostavat hengitystä

  Lue lisää

• 

  Hirmuliskot säilyttivät värinsä

  TK nr. 5/2009 s. 68-69.

  Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston tutkijat ovat onnistuneet jo lähes mahdottomana pidetyssä tehtävässä. He ovat päässeet kivettyneistä sulista löytämiensä aineiden avulla muinaisten liskojen värien jäljille.

  Lue lisää

• 

  Hirmuliskojen nousukausi

  TK nr. 6/2008 s. 40-51.

  Dinosaurusten ominaisuuksista ja elämäntavoista on saatu lisää tietoa, kun vanhoja löytöjä on tutkittu uusilla menetelmillä ja uudet löydöt ovat täyttäneet vanhan tietämyksen aukkoja. Kiinnostavia yksityiskohtia ovat paljastaneet muun muassa pehmytkudostutkimukset, joita ei ole aikaisemmin tehty.

  Lue lisää

• 

  Luitaan myöten majesteettinen tyrannilisko T. rex

  TK nr. 6/2007 s. 42-47.

  Ei ole sattuma, että hirmuliskoista puhuttaessa useimmille tulee ensimmäisenä mieleen Tyrannosaurus rex. Etenkin viihdeteollisuus on ruokkinut kuvaa lajista liitukauden lopun yksioikoisena petona. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että tyranniliskon käyttäytymisestä vallitsevassa käsityksessä on tarkistamisen varaa.

  Lue lisää

• 

  Kasvupyrähdys siivitti liskojen menoa

  TK nr. 6/2006 s. 70-73.

  Hirmuliskojen luiden sisus on osoittautunut antoisaksi tiedon lähteeksi. Se kertoo muun muassa, miten vanhoiksi dinosaurukset elivät ja kuinka kauan niiltä kului täysikasvuisuuden saavuttamiseen. Samalla se osoittaa kiintoisia yhtäläisyyksiä niiden ja lintujen välillä.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 2Seuraava