hermosolu

• •  
  •  
• 

  Kisa aivoista

  TK nr. 10/2006 s. 54-59.

  Maailmanlaajuisesti nopeimmin yleistyviin sairauksiin kuuluva Alzheimerin tauti käy vielä yli inhimillisen ymmärryksen. Se havaitaan aina vasta sitten, kun on jo myöhäistä. Silti tutkijat eivät ole heittäneet kirvestä kaivoon. He uskovat, että lähivuosina diagnoosi voidaan tehdä ennen oireiden ilmaantumista.

  Lue lisää

• 

  Miksi voi nähdä tähtiä, jos lyö kovasti päänsä?

  14.07.2010.

  Näköharha johtuu siitä, että isku tai hapenpuute aktivoivat hermoja satunnaisesti

  Lue lisää

• 

  Geenidoping tekee hiirestä muistihirviön

  TK nr. 6/2010 s. 68-73.

  Oppiminen ja muistaminen vaativat aivoilta muuntumiskykyä. Nykyään tiedetään jo jotain siitä, miten hermosolut muuttuvat käsitellessään uutta tietoa. Viime aikoina on myös selvitetty, voidaanko ihmisen muisti- ja oppimis­toimintoja tehostaa lääkkeiden tai geenimanipulaation avulla.

  Lue lisää

• 

  Aivot numeroina

  14.03.2010.

  Tiesitkö, että joka minuutti aivojen läpi kulkee jopa litran verran verta? Tutustu aivoihin numeroina!

  Lue lisää

• 

  Vireä vanhus saa uusia aivosoluja

  TK nr. 3/2007 s. 24-29.

  Kuntoilun ja aivovoimistelun on tiedetty edistävän ihmisen henkistä vireyttä.
  Nyt on saatu näyttöä siitä, että aktiivinen elämäntapa saa aivot uudistumaan. Uusia hermosoluja syntyy muistin ja oppimisen kannalta tärkeille aivojen alueille.

  Lue lisää

• 

  Aivojen toinen puoli

  TK nr. 3/2006 s. 54-59.

  Henkisten kykyjen ylläpitäminen ei ole yksin hermosolujen eli neuronien vastuulla. Aivoissa on vähintään yhtä paljon gliasoluiksi kutsuttuja tukisoluja. Näiden neuronien apujoukkojen merkitystä on turhaan vähätelty, sillä ne osallistuvat tärkeisiin aivotoimintoihin.

  Lue lisää

• 

  Magneetti elvyttää aivosoluja

  TK nr. 5/2003 s. 30-31.

  Depression, Parkinsonin taudin tai Alzheimerin taudin syitä ei tiedetä, mutta epäily kohdistuu häiriöön aivojen hermosolujen viestiliikenteessä. Hoidoksi voi osoittautua aivojen magneettistimulaatio, jolla tylsistyneisiin aivosoluihin saadaan uutta eloa.

  Lue lisää

• 

  Ihosta varaosia eri elimille

  TK nr. 10/2009 s. 36-39.

  Liikehermosoluja rappeuttavaa ALS-tautia sairastavien ihmisten ihosoluja on onnistuttu muuntamaan kantasoluiksi, jotka puolestaan ovat kehittyneet hermosoluiksi. Kokeet
  enteilevät solunsiirtoihin perustuvaa hoitoa moniin vielä parantumattomiin sairauksiin.

  Lue lisää

• 

  Suolessa toiset aivot

  TK nr. 10/2004 s. 44-45.

  Suolistossa on pitkälle kehittynyt hermosto, joka toimii suurelta osin aivoista riippumatta. Sillä
  on yllättävän monia yhtäläisyyksiä aivojen kanssa.

  Lue lisää

• 

  Lääke raivaa esteet aivoista

  TK nr. 14/2007 s. 34-39.

  3 000 suomalaisella on Downin oireyhtymä, joka muun muassa vaikeuttaa oppimista. Se on yleisin kehitysvammaisuuden syy. Down-ihmisten muistia ja oppimiskykyä voidaan ehkä parantaa uusvanhalla lääkkeellä: jo 1950-luvulla tunnettu aine näyttää poistavan aivosolujen väliltä kromosomivian aiheuttamat esteet.

  Lue lisää

• 

  Pääpeli vaarantaa aivot

  TK nr. 16/2005 s. 32-33.

  Jalkapalloilijat kalauttavat päänsä yhteen pelikentällä kerran jos toisenkin. Yksi kerta ei ehkä ole vaarallinen, mutta tutkimusten mukaan toistuvat päähän osuvat iskut saattavat johtaa pysyviin aivovaurioihin ja oppimisvaikeuksiin.

  Lue lisää

• 

  Koko kehon ohjauskeskus

  TK nr. 12/2003 s. 40-51.

  Aivojen hermosolut ovat melkein kuin yhdestä puusta veistettyjä. Ne
  muodostavat kuitenkin mutkikkaan tietoverkon, joka ottaa vastaan
  ja käsittelee aistinten
  välittämää tietoa.
  Aivokapasiteettinsa ansiosta ihminen saa elämästään paljon irti.

  Lue lisää