happi

Mistä Maan happi on peräisin?

08.06.2011.

Olen kuullut, että suurin osa Maan hapesta on peräisin merilevistä. Onko se totta?

Lue lisää
Tuottavatko kaikki kasvit yhtä paljon happea?

25.04.2011.

Eri kasvilajien yhteyttämisteho ei ole vakio-ominaisuus.

Lue lisää
Kilpikonna ottaa happea vedestä

08.04.2011.

Miten kuukausia veden alla pysyttelevä myskikilpikonna saa happea?

Lue lisää
Miksei bakteeri tarvitse sydäntä?

29.03.2011.

Miten happi ja ravintoaineet kulkevat ympäri eliön kehoa, jos sillä ei ole sydäntä?

Lue lisää
Sukellusvene ja puhdas ilma

01.03.2011.

Hapen tuottamiseen sukellusveneessä ei välttämättä vaadita paljon tilaa.

Lue lisää
Hengitys paljastaa alkuperän

30.08.2010.

Krokotiili käyttää happea tehokkaasti hyväkseen.

Lue lisää
Kymmenen ihmisen ainesosaa

23.06.2010.

Lue tästä, mitä kehosi sisältää.

Lue lisää
Osa 3: Yksin huipulla

07.05.2010.

Italialainen Reinhold Messner teki vuonna 1980 vuorikiipeilyn historiaa noustessaan Everestin huipulle yksin ja ilman lisähappea.

Lue lisää
Happi rytmittää elämän menoa

TK nr. 3/2009 s. 46-53.

Eliöiden elinolosuhteisiin maapallolla ovat 3,8 miljardin vuoden aikana vaikuttaneet niin asteroidit, tulivuorenpurkaukset kuin jääkaudet ja muutkin ilmastonmuutokset, mutta mikään niistä ei ehkä sittenkään ole ollut ratkaisevin tekijä. Tärkein elämän kehityksen vaikuttanut seikka näyttää olleen happi ja sen määrän vaihtelu. Maan varhaislapsuudessa 4,5 miljardia vuotta sitten ilmakehässä ja merissä ei ollut happea juuri lainkaan. Kaksi miljardia vuotta myöhemmin yhteyttävät syanobakteerit olivat hapettaneet ilmakehän, ja pian sen jälkeen syntyivät nykyeliöiden kantamuodot, monisoluiset levät. Sen jälkeen evoluutio näyttää polkeneen pitkään paikallaan, kunnes noin 500 miljoonaa vuotta sitten meret ensimmäistä kertaa tulivat happipitoisiksi pohjaa myöten. Silloin syntyivät varsinaiset monisoluiset eläimet. Sen jälkeenkin happi on tahdittanut evoluutiota. Hapen määrän lisääntyminen käynnisti kambrikauden räjähdyksen, joka moninkertaisti eliöstön, ja kun hapen määrä väheni, alkoi hirmuliskojen valtakausi. Kun taas nisäkkäät pääsivät hallitsevaan asemaan, niiden koko suureni ilman happipitoisuuden mukana.

Lue lisää
Lääkärit rasitustestissä

TK nr. 7/2008 s. 50-57.

Tehohoitopotilas ja vuorikiipeilijä ovat yhtä lailla pulassa: heitä molempia uhkaa hapenpuute. Vuonna 2007 brittilääkärit lähtivät tutkimaan, miksi jotkut sietävät niukkahappista ilmaa pitempään kuin toiset. Asiaa selvitettiin Mount Everestin rinteillä ja huipulla.

Lue lisää
Hengitä ilman ilmaa

TK nr. 3/2004 s. 70-71.

Ihmisen keuhkot eivät voi hengittää vettä mutta fluorihiilivetyliuos sopii hyvin. Nestehengitystä on käytetty mm. keskosten hengitysvaikeuksien
hoidossa. Se poistaisi myös sukeltajantaudin riskin syvälle sukellettaessa.

Lue lisää