Grönlanti

Tunturihaukka menee jäitse merelle

28.12.2011.

Grönlannissa tyypillinen maalintu voi suunnata talvisaikaan ulapalle.

Lue lisää
Miten jäävuori reikiintyy?

04.08.2011.

Olen nähnyt kuvia jäävuorista, joiden läpi vesi pääsee kulkemaan kuin sillan ali. Miten nämä reiät syntyvät?

Lue lisää
Jäässä lukee ilmaston tulevaisuus

TK nr. 12/2007 s. 82-87.

Ilmasto lämpenee, mutta miten paljon ja mitä siitä seuraa? Vastausta haetaan historiasta. Grönlannin ja Antarktiksen jäässä on kerrostumia edelliseltä lämpimältä kaudelta. Niistä ehkä nähdään, mihin maailma on menossa.

Lue lisää
Antarktis vihersi

TK nr. 12/2007 s. 26-33.

Maapallon napa-alueita ei suinkaan aina ole peittänyt jää. Antarktis on 500 miljoonan viime vuoden kuluessa ollut enimmäkseen metsän peitossa, ja noin sata miljoonaa vuotta sitten siellä eli hirmuliskoja. Napaseutujen lukuisat fossiililöydöt valottavat sitä, miten elämä sopeutui ilmastonmuutoksiin ja uusiin ekosysteemeihin.

Lue lisää
Grönlannin valloitus

TK nr. 10/2002 s. 68-71.

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Grönlantiin 4 500 vuotta sitten.
Arkeologit ovat viime aikoina tutkineet vanhoja asuinsijoja saadakseen selville, miten saaren varhaiset asukkaat selviytyivät vaikeissa oloissa.

Lue lisää
Grönlanti asute ttiin 7 kertaa

TK nr. 12/2007 s. 44-49.

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Grönlantiin noin 4 500 vuotta sitten jään yli nykyisen Kanadan alueelta. Leutoina kausina vehreä saari houkutteli lisää asukkaita ja ensimmäistä muuttoaaltoa seurasi monta uutta. Yhteisö toisensa jälkeen kuitenkin katosi, kun ilmasto aika ajoin kylmeni. Vain 1100-luvulla saapunut thule-kansa on onnistunut selviämään karuissa oloissa.

Lue lisää
Jäätikön sisässä

TK nr. 8/2001 s. 38-41.

Grönlannin sisäosiin suuntaa joka vuosi syyskuussa
poikkeuksellinen ryhmä. Joukon tavoitteena ei ole jäätikön ylittäminen vaan mannerjään sisuksien tutkimus. Sulamisvesien aikaansaamat jääluolastot tarjoavat eri alojen tutkijoille ainutlaatuisen tutkimuskohteen.

Lue lisää
Kartalla samankokoisilta näyttävät erikokoiset maanosat

TK nr. 10/2000 s. 10.

Miksi esimerkiksi Grönlanti ja Australia näyttävät karttakirjassa jokseenkin samankokoisilta, vaikka niillä on todellisuudessa huomattava kokoero?

Lue lisää
Grönlannin metsät jäivät jään alle

TK nr. 1/2008 s. 34-39.

Grönlanti on lähes puuton saari, jonka maisemia hallitsee jää. Mannerjäässä on kuitenkin säilynyt merkkejä rehevistä metsistä. Porausnäytteestä, joka ulottuu ajallisesti 800 000 vuoden taakse, on löydetty muinaisten kasvien ja eläinten dna:ta. Se valottaa luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston vuorovaikutussuhteita.

Lue lisää
Jäätiköissä esihistoriallisia viruksia

TK nr. 3/2000 s. 13.

Lue lisää
Jäävuori jää harvoin huomaamatta

TK nr. 4/2006 s. 40-45.

Jäävuoret ovat kaunista katseltavaa mutta vaarallisia kohdattavia. Siksi niiden liikkeitä merialueilla seurataan. Uivat jäämassat ovat paitsi laivaliikenteen vaaratekijöitä myös ilmastonmuutoksen osoittimia.

Lue lisää
Jääkausi sai äkkilopun

TK nr. 5/2009 s. 24-29.

Viime jääkausi ei loppunutkaan osapuilleen 11 000 vaan täsmälleen 11 712 vuotta sitten. Tarkka ajankohta selvisi Grönlannissa tehtyjen NordGRIP-jääkairausnäytteiden analyysissä. Joulukuussa 2008 jäänäyte hyväksyttiin viralliseksi standardiksi, joka ilmaisee nykyisen geologisen kauden alun.

Lue lisää
Kangastus johdatti viikingit Grönlantiin

TK nr. 5/2001 s. 13.

Saagojen saaret arktisen sääilmiön luoma näköharha

Lue lisää
Pakkanen ei pelota

TK nr. 11/2009 s. 52-57.

Kun lyhyt kesä loppuu arktisella
tundralla, sinne jäävillä eläimillä
alkavat kovat ajat. Talvella ne
joutuvat etsimään ravintonsa
lumen ja jään keskeltä ja kestämään
äärimmäistä kylmyyttä tuulessa
ja tuiskussa. Yksi laji näyttää
silti olevan kuin kotonaan näissä
oloissa: myskihärkä. Sillä on
suojanaan lampaanvillaa sata
kertaa lämpimämpi turkki ja
nahan alla tuhti kerros rasvaa.

Lue lisää
Lounaalla Jäämeren äreän jätin kanssa

TK nr. 13/2006 s. 48-55.

Mursut makoilevat rannoilla raukean oloisina, mutta uidessaan ne ovat ripeäliikkeisiä ja aggressiivisia. Tanskalainen biologi Peter Bondo ja kaksi ruotsalaista kuvaajaa ottivat riskin ja liittyivät suursyömärin seuraan sen ahmiessa merenpohjassa päivittäistä simpukka-annostaan.

Lue lisää