geenitekniikka

Näin syntyy klooni

TK nr. 8/2011 s. 48-49.

Biotekniikan avulla on jo kauan ollut mahdollista luoda geneettisesti identtisiä yksilöitä. Kloonaus on kuitenkin yhä hyvin haasteellinen tehtävä, eikä onnistumisprosentti ole lähelläkään sataa.

Lue lisää
Jokaiselle oma geenikartta

TK nr. 6/2003 s. 50-55.

Tässä kuussa tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun Watson ja Crick esittivät dna:n kolmiulotteisen mallin. Se loi perustan biotekniikan nopealle kehitykselle. Tutkimus on tuottanut paitsi lääketieteellisesti arvokasta tietoa myös aiheuttanut eettisiä ongelmia. Silti työ jatkuu, ja tavoitteena on mm. yksilöllisen geenitiedoston luominen jokaiselle ihmiselle.

Lue lisää
Teräste parantaa rokotteen tehoa

TK nr. 2/2011 s. 24-25.

Rokottaminen on nerokas keksintö. Uusien rokotteiden halutaan kuitenkin
vaikuttavan immuunijärjestelmän toimintaan vanhoja paremmin. Tavoitteeseen
voidaan päästä adjuvanteiksi kutsutuilla apuaineilla, jotka vahvistavat kehon
puolustusreaktiota – vieläpä kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.

Lue lisää
Lapsi mittatyönä

TK nr. 4/2003 s. 32-37.

Toivottuna lapsena on totuttu pitämään jälkeläistä, joka on saanut alkunsa vanhempien yhteispäätöksellä. Suunnitellun raskauden käsite voi jo
lähitulevaisuudessa saada lisämerkityksiä. Uudet biolääketieteelliset menetelmät
mahdollistavat hedelmöityneen munasolun ominaisuuksien manipulaation.

Lue lisää
Lisääntymisapua sukulaisilta

TK nr. 6/2008 s. 70-71.

Japanissa on saatu steriilit kirsikkalohet geenitekniikan avulla tuottamaan kirjolohen maitia ja mätiä. Menetelmällä voidaan ehkä myös lisätä uhanalaisten lajien kantoja.

Lue lisää
Luontoä iti saa apua

TK nr. 13/2005 s. 78-85.

Ihminen on lajeja jalostamalla yrittänyt vuosituhansien ajan vaikuttaa niistä saatavien tuotteiden määrään ja laatuun. Nykyään lajirajat voidaan ylittää geenitekniikan keinoin: haluttuja ominaisuuksia voidaan siirtää eliöiden välillä ilman, että luodaan jotakin täysin uutta. Muuntogeeniset eläimet ja kasvit eivät ole enää erikoisuuksia.

Lue lisää
Hulttiot ratkaisivat elämän arvoituksen

TK nr. 5/2000 s. 69-72.

Miesten työstä ei tuntunut tulevan mitään, ja heiltä jopa kiellettiin DNA:n tutkiminen. Miesten
kurittomuus kuitenkin kannatti:
he saivat aikaan DNA:n rakennemallin.

Lue lisää
Virusruiske taltuttaa sitkeän aivosyövän

TK nr. 2/2009 s. 32-33.

Pahanlaatuinen glioblastooma on aivosyöpätyyppi, johon tavanomaiset hoitomuodoteivät auta, koska tauti uusiutuu helposti. Nyt hiirikokeissa on saatu lupaavia tuloksia: kasvaimeen ruiskutettu virus tuhoaa syöpäsoluja, mutta jättää terveet solut rauhaan.

Lue lisää
Virtuaalisydän sykkii näytöllä

TK nr. 13/2002 s. 32-33.

Sydämen toimintatapaa jäljittelevän tietokonemallin kehittelyssä on päästy hyvään vauhtiin. Vaikka malli on vielä melko alkeellinen, se on jo nyt osoittautunut kelpo apuvälineeksi. Virtuaalisydän on mm. tuonut lisävalaistusta sydäntautien syntyyn.

Lue lisää
Pussihukan toinen elämä

TK nr. 15/2002 s. 56-59.

Pussihukan tarina on osoitus ihmisen itsekkyydestä.
Laji metsästettiin sukupuuttoon
1930-luvun alussa, koska luultiin, että koiran kokoiset pussihukat tappavat lampaita. Pian selviää, onko virhe vielä korjattavissa
dna-tekniikalla.

Lue lisää