geenimuuntelu

  • Muuntogeeniset kanat torjuvat lintuinfluenssaa

    TK nr. 12/2011 s. 58-61.

    Siipikarjanhoitoon liittyy suuria terveysuhkia, sillä jotkin taudinaiheuttajat ovat vaarallisia niin linnuille kuin ihmisillekin. Britanniassa on saatu influenssa A -virus kuriin muuttamalla kanojen perimää.

  • Muuntogeeninen hyttynen on immuuni malarialle

    07.01.2011.

    Tutkijat ovat kehittäneet malarialoisiolle vastustuskykyisiä hyttysiä.

  • Luteet tuhoavat muuntogeenisiä kasveja

    21.09.2010.

    Harmiton hyönteinen on muuttunut tuholaiseksi, jota pitää torjua kasvinsuojeluaineilla.

  • Geenidoping tekee hiirestä muistihirviön

    TK nr. 6/2010 s. 68-73.

    Oppiminen ja muistaminen vaativat aivoilta muuntumiskykyä. Nykyään tiedetään jo jotain siitä, miten hermosolut muuttuvat käsitellessään uutta tietoa. Viime aikoina on myös selvitetty, voidaanko ihmisen muisti- ja oppimis­toimintoja tehostaa lääkkeiden tai geenimanipulaation avulla.

  • Aivot uudessa valossa

    TK nr. 5/2010 s. 64-69.

    Aivojen rakennetta ja toimintaa on alettu selvittää sovelluksilla, joiden yhteisnimitys on optogenetiikka. Siinä käytetään hyväksi geenitekniikan menetelmiä ja valoa. Lähestymistapa antaa aivojen ominaisuuksista hyvin tarkkaa tietoa: se on eläinkokeissa mahdollistanut yksittäisen aivosolun toiminnan seuraamisen ja ohjaamisen.

  • Geenitekniikka mullistaa käsityksiä elämästä: geenien palapeli

    TK nr. 4/2004 s. 82-89.

    Geenitutkimus on edistynyt 20 vuodessa niin huimasti, että joitakin jo hirvittää. Geenitekniikan avulla voidaan löytää ja hoitaa sairauksia, auttaa lapsettomia ja tuottaa parempaa ruokaa, mutta se herättää myös vaikeita eettisiä kysymyksiä.

  • Vihreä apina perusti uuden tutkimuslinjan

    TK nr. 9/2010 s. 30-33.

    Japanissa on onnistuttu ensimmäistä kertaa tuottamaan siirtogeeninen kädelliskanta, jossa vieras
    geeni periytyy sukupolvelta toiselle. Toistaiseksi sen yksilöt eivät tee muuta kuin loistavat vihreänä, mutta tulevaisuudessa näistä eläinmalleista on apua parantumattomien sairauksien kukistamisessa.

  • Näin perimää muunnetaan

    TK nr. 16/2009 s. 48-49.

    Geenitekniikan keinoin on mahdollista luoda muuntogeenisiä
    eliöitä. Niiden avulla on entistä helpompi tutkia vaikkapa sairauksia.

  • Luontoä iti saa apua

    TK nr. 13/2005 s. 78-85.

    Ihminen on lajeja jalostamalla yrittänyt vuosituhansien ajan vaikuttaa niistä saatavien tuotteiden määrään ja laatuun. Nykyään lajirajat voidaan ylittää geenitekniikan keinoin: haluttuja ominaisuuksia voidaan siirtää eliöiden välillä ilman, että luodaan jotakin täysin uutta. Muuntogeeniset eläimet ja kasvit eivät ole enää erikoisuuksia.

  • Teräksenlujaa tekoseittiä

    TK nr. 8/2002 s. 28-29.

    Hämähäkinverkko on luonnon ihmeellisimpiä luomuksia: seitti on pehmeämpää kuin silkki, kestävämpää kuin kevlar ja joustavampaa kuin nailon. Nyt on ensimmäistä kertaa onnistuttu tuottamaan keinotekoisesti samanlaista ainetta – vuohen avustuksella.

  • Unelma vai painajainen?

    TK nr. 12/2008 s. 64-71.

    Tavallinen kansa ei aina tajua tai halua omaksua tieteen saavutuksia, sillä heidän valintoihinsa vaikuttavat tarpeiden lisäksi tunteet. Siksi on lähes mahdotonta tietää etukäteen, millaisen vastaanoton uutuus saa. Menestystuotteen kaavaa ei ole keksitty, ja moni käyttökelpoinenkin keksintö on joutunut hyllylle, kun se ei ole vakuuttanut ostajia.

  • Hyttyset torjuvat malariatartuntoja

    TK nr. 1/2005 s. 32-35.

    Joka vuosi miljoonan ihmisen hengen vaativan
    malarian tutkimuksessa on edistytty. On saatu
    selville, että malariaa levittävien hyttysten perimää voidaan muunnella niin, että ne joko kuolevat ennenaikaisesti tai niiden elimistö estää taudin aiheuttavaa loista kehittymästä loppuun.

  • Siirtogeeninen kasvi rokotteena

    TK nr. 5/2001 s. 56-57.

    Jos tuotekehittely tuottaa toivotun tuloksen, jo lähitulevaisuudessa on mahdollista hankkia rokotussuoja syömällä geneettisesti muunneltuja ruoka-aineita, jotka sisältävät
    rokoteaineita. Erityisesti kehitysmaissa ratkaisu voi pelastaa miljoonia ihmishenkiä.

  • Laboratorio toteuttaa lapsihaaveet

    TK nr. 12/2008 s. 72-79.

    Lasten hankkiminen perinteisesti luonnonmenetelmällä saattaa vielä jonakin päivänä käydä harvinaiseksi. Viime vuosina hedelmöitystekniikat, alkioiden ja sikiöiden seulonta, geenimanipulaatio ja kloonausmenetelmät ovat kehittyneet niin huimaa vauhtia, että syntyvien lasten terveyteen ja ominaisuuksiin vaikuttaminen alkaa olla mahdollista. Useimmat pitävät kehitystä myönteisenä, vaikka sen lieveilmiöt huolestuttavat monia.

  • Lääketeollisuus lähtee lypsylle

    TK nr. 17/2006 s. 32-33.

    Tulevaisuudessa sairauksia voidaan hoitaa valmisteilla, joiden vaikuttavat aineet ovat peräisin utareista. Geenitekniikan keinoin nisäkkäät saadaan erittämään niitä maitoonsa.

  • Virus muuntuu tietokoneen osaksi

    TK nr. 6/2005 s. 48-49.

    Virus on nykyään kirosana tietokoneiden suunnittelijoille ja käyttäjille. Kohta asia voi olla toisin, sillä yhdysvaltalaistutkijat ovat kehittämässä oikeaa virusta, joka rakentaa itse transistoreja ja kokoaa komponenteista toimivan suorittimen tietokoneeseen.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.