geeni

• •  
  •  
  Sivu 1 / 2Seuraava
• 

  Kaksosten sairaus selvisi geenitestillä

  26.12.2011.

  Kun Alexin ja Noahin perimän analyysissä löytyi haitallinen mutaatio, heidän oireisiinsa löytyi oikea hoito.

  Lue lisää

• 

  Perimä: Raportoinko työnantajalle?

  26.12.2011.

  Jos geenitestissä selviää, että kannat Huntingtonin taudin geenivirhettä, haluatko kertoa tuloksista työnantajallesi ja vakuutusyhtiöllesi?

  Lue lisää

• 

  Haluatko testata tulevan lapsesi geenit?

  26.12.2011.

  >strong>ONGELMA 4 Perimäanalyysi selvittää sikiön riskin sairastua. Analyysejä on myös arvostelu, sillä niillä voidaan perustella aborttia.

  Lue lisää

• 

  Kerrotko puolisollesi perimäsi salat?

  26.12.2011.

  Oletko valmis kertomaan tulevalle puolisollesi riskialttiista perintötekijöistäsi?

  Lue lisää

• 

  Paljastanko sairaat geenit sisaruksille?

  26.12.2011.

  Jos saat selville, että sinulla on vakavan sairauden tautigeeni, jaatko tiedon sisarustesi kanssa? He ovat ehkä perineet saman geenin.

  Lue lisää

• 

  Haluatko tietää, että sairastut?

  26.12.2011.

  Oletko valmis kartoittamaan perimäsi siinäkin tapauksessa, että analyysissä selviää riski sairastua tautiin, johon ei ole hoitoa?

  Lue lisää

• 

  Perimä: Mitä haluan tietää itsestäni?

  26.12.2011.

  Puhkeaako diabetes? Sairastunko vanhana Alzheimerin tautiin? Perivätkö lapseni minulta haitallisia geenejä? Perimäanalyysi paljastaa riskit. Haluatko tietää?

  Lue lisää

• 

  Teema: Geenitesti – mitä haluat tietää?

  19.12.2011.

  Haluatko tietää, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin tulevaisuudessa? Lue geenitesteistä ja ota kantaa viiteen ongelmaan.

  Lue lisää

• 

  Ikä riippuu geeneistä

  13.08.2010.

  Ihmiset ikääntyvät eri tahtiin. Lisäksi lähes puolet ihmisistä on jo syntyessään vanhempia kuin muut. Asiaan näyttää vaikuttavan äskettäin löydetty geeni.

  Lue lisää

• 

  Homo grammaticus

  TK nr. 10/2004 s. 54-59.

  Monilla ihmisen suvun muinaisilla jäsenillä oli henkiset edellytykset kielen käyttämiselle. Jo pystyihmisen oletetaan kyenneen sanalliseen viestintään. Ehkä kuitenkin vasta nykyihminen oivalsi tehostaa puhettaan luomalla kieliopin.

  Lue lisää

• 

  Jokaiselle oma geenikartta

  TK nr. 6/2003 s. 50-55.

  Tässä kuussa tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun Watson ja Crick esittivät dna:n kolmiulotteisen mallin. Se loi perustan biotekniikan nopealle kehitykselle. Tutkimus on tuottanut paitsi lääketieteellisesti arvokasta tietoa myös aiheuttanut eettisiä ongelmia. Silti työ jatkuu, ja tavoitteena on mm. yksilöllisen geenitiedoston luominen jokaiselle ihmiselle.

  Lue lisää

• 

  Rna antaa tahdin

  TK nr. 1/2004 s. 60-65.

  Ribonukleiinihappoa eli rna:ta on yleensä pidetty vain solun geenien viestinviejänä. Viime vuosina sillä on havaittu olevan selvästi tärkeämpi rooli solussa. Jo rna:n toiminnasta tehty perustutkimus enteilee edistysaskeleita parantumattomana pidettyjen sairauksien, mm. syövän ja aidsin, hoidossa.

  Lue lisää

• 

  Peipon naimaonni on väristä kiinni

  05.10.2009.

  Australialaisten harlekiinipeippojen joukossa värillä on väliä: naaras haluaa kumppanikseen samanvärisen koiraan kuin se itse on.

  Lue lisää

• 

  Madagaskarin sammakot laskettiin

  11.02.2009.

  Saarella havaittiin elävän noin kaksi kertaa niin paljon sammakkolajeja kuin aiemmin on luultu.

  Lue lisää

• 

  Historia itää aavikolla

  TK nr. 7/2008 s. 46-49.

  Saudi-Arabian auringon alle on kohoamassa suuri kasvihuone, jossa voi tutustua maapallon kasvillisuuden vaiheisiin. Vaellus alkaa devonikaudesta, jolloin maakasvit alkoivat kehittyä, ja päättyy tulevaisuuden maisemiin.

  Lue lisää

• 

  Maassa vilisee muinaisten eläinten geenejä

  TK nr. 17/2003 s. 48-51.

  Ikiroudassa, joka peittää neljäsosan maapallon maa-alasta, on paljon entisajan kasvien ja eläinten dna:ta. Lusikallisesta jäätynyttä maata voidaan selvittää, mistä kokonainen ekosysteemi aikoinaan koostui ja miten se on muuttunut vuosituhansien kuluessa.

  Lue lisää

• 

  Vanhaa vehnää ei ruoste raiskaa

  TK nr. 8/2007 s. 70-73.

  Monet viljelykasvit ovat menettäneet villien sukulaistensa vastustuskyvyn tauteja vastaan. Mustaruosteen pelätään lähivuosina saastuttavan neljänneksen vehnän viljelyalasta. Kadotettu taudinkestävyys yritetään palauttaa siemenpankkeihin talletetuista lajikkeista.

  Lue lisää

• 

  Ihminen jouduttaa evoluutiota

  TK nr. 12/2008 s. 28-33.

  Teknistyvässä yhteiskunnassa elävistä voi tuntua, että luonto vaikuttaa enää vain vähän ihmislajin kehitykseen. Evoluutio jatkuu silti. Tuoreimman tiedon mukaan ihminen saa tätä nykyä uusia ominaisuuksia jopa poikkeuksellisen nopeasti.

  Lue lisää

• 

  Siirtogeeneillä terästetty suorituskyky

  TK nr. 2/2002 s. 30-35.

  Lääketieteen keksinnöt ja uudet hoitomenetelmät johtavat usein uusien dopingkeinojen käyttöönottoon. Siksi myös geenihoidon kehittäminen luo edellytyksiä dopingille. Geenejä muokkaamalla elimistö voidaan saada tuottamaan muun muassa hapenottokykyä parantavaa EPO-hormonia, joka ei näy dopingtestissä.

  Lue lisää

• 

  Pitkän iän geeni

  TK nr. 5/2004 s. 30-31.

  Tutkimusten mukaan daf-16-niminen geeni vaikuttaa keskeisesti siihen, millaiseksi solun elinkaari muodostuu. Hiirikokeet osoittavat, että geeniä manipuloimalla kuolemaa voidaan lykätä. Ehkä geenissä on avain pitkään, terveeseen vanhuuteen.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 2Seuraava