gammapurkaus

Vanhin tunnettu tähden räjähdys

21.03.2012.

Teleskooppi löysi maailmankaikkeudesta ennätyksellisen vanhan tutkimuskohteen.

Lue lisää
Kaikkeuden rajuimmat säteilijät

TK nr. 8/2010 s. 58-63.

Vuonna 2009 avaruusteleskooppi Fermi havaitsi purkauksen,
joka loisti taivaan kirkkaimpana
gammalähteenä. Säteily oli niin voimakasta, että se olisi voinut
tuhota maapallolta kaiken elämän miljoonien valovuosien päästä.
Se oli kuitenkin lähtöisin vielä kauempaa, tähdestä, joka yli
seitsemän miljardia vuotta sitten imeytyi mustaan aukkoon. Fermi on parivuotisen toimintansa
aikana ehtinyt paljastaa monia
muitakin gammataivaan ilmiöitä.

Lue lisää
Pienet satelliitit ratkovat suuria ongelmia

TK nr. 1/2007 s. 32-35.

Nasan menestyksekäs avaruusteleskooppi Hubble on saanut seuraa. Viime vuosina avaruuteen on laukaistu joukko pieniä satelliitteja, joilla on kullakin omat tehtävänsä Hubblen työn täydentäjänä. Vaatimattomasta koostaan huolimatta ne ovat jo saavuttaneet niin merkittäviä tieteellisiä tuloksia, että niiden havainnot määrittävät maailmankaikkeuden suurten selvittämättömien kysymysten tulevan tutkimuksen suunnan.

Lue lisää
avaruuden erikoiset

TK nr. 1/2006 s. 44-49.

Kissansilmä, kolmen auringon planeetta ja pimeä galaksi kuuluvat maailmankaikkeuden kummajaisiin, jotka ovat kiinnostaneet tähtitieteilijöitä pitkään. Nykyisten tehokkaiden teleskooppien ansiosta tietoa niiden olemuksesta on alkanut vähitellen tihkua.

Lue lisää
Tietokoneet tuovat näkyviin Universumin ääri-ilmiöt

TK nr. 3/2007 s. 34-41.

Valtavat supernovaräjähdykset, kaukaisissa galakseissa syntyvät gammapurkaukset, tähtien synty ja kuolema sekä galaksien ja mustien aukkojen yhteentörmäykset ovat universumin äärimmäisiä ilmiöitä. Niiden vaikutuksista muuhun avaruuteen
voidaan nähdä tehokkaimmillakin
teleskoopeilla ja satelliiteilla vain häviävän pieni osa. Teoreettisia laskelmia
havainnollistaakseen tähtitieteilijät
ovat viime vuosina alkaneet laatia näistä
ilmiöistä kolmiulotteisia simulaatioita maailman suurimmilla tietokoneilla.
Tulokseksi saatavat kuvat ovat paitsi
kauniita katsella myös erittäin hyödyllisiä, kun tutkitaan, missä määrin eri teoriat
ja oletukset pitävät paikkansa.

Lue lisää
Jälkihehkun jäljittäjät

TK nr. 3/2006 s. 60-61.

Tutkijanuran kohokohta voi olla sekunnin murto-osan pituisen välähdyksen jälkihehku. Hyvällä onnella siitä saattaa seurata huomattava tieteellinen saavutus. Kööpenhaminan yliopiston pimeän kosmologian keskuksen tutkija kertoo omista tähtihetkistään.

Lue lisää
Energinen supernova

TK nr. 6/2002 s. 46-49.

Supernovia on tähän asti pidetty alkuräjähdyksen jälkeen universumin voimakkaimpina räjähdyksinä. Nyt teoriaa supernovista on tarkennettu
niin, että se kattaa myös salaperäiset gammapurkaukset.

Lue lisää
Tiedekin tarvitsee onnenpotkuja

TK nr. 6/2008 s. 64-69.

Monet tähtitiedettä edistäneet ilmiöt, kuten gammapurkaukset, pulsarit, Jupiterin kuut ja valkoiset kääpiöt, on havaittu sattumalta. Myös pitkäjännitteinen työ ja ripaus onnea ovat usein tuottaneet tulokseksi paljon muutakin kuin mitä alun perin oltiin etsimässä.

Lue lisää
Mustia aukkoja Aurinkokunnassa

TK nr. 17/2006 s. 44-45.

Uudet gammasäteilymittaukset saattavat mullistaa koko tähtitieteen lähiaikoina. Tietyt säteilyn kuviot osoittavat, sisältääkö Aurinkokunta tuhansia pieniä mustia aukkoja. Jos niiden olemassaolo varmistuu, avaruudessa ei olekaan kolme vaan neljä ulottuvuutta.

Lue lisää