05.03.2012.
Kaikki elävä kuolee joskus, joten on luontevaa olettaa, että universumillakin on loppu. Saadaanko nykyisistä teorioista vastaus universumin kuolemaa koskeviin kysymyksiin?
05.03.2012.
Alkuräjähdyksen jälkeen kaikkeus oli täynnä hehkuvaa kaasua, joka jo muutaman sadan miljoonan vuoden kuluessa kasautui galakseiksi. Miten galaksit muodostuivat?
01.02.2012.
Röntgenteleskooppi Chandra ratkaisi vanhan kosmisen arvoituksen.
27.09.2011.
Andromedan galaksi törmää Linnunrataan 5–7 miljardin vuoden kuluttua.
05.05.2011.
Linnunradan keskuksessa on havaittu olevan kaksi jättimäistä kuplaa, jotka ulottuvat 25 000 valovuoden päähän galaksin keskuksesta.
18.11.2010.
Galaksit voivat olla hyvin eri näköisiä. Muoto riippuu siitä, miten nopeasti galaksi pyörii keskipisteensä ympäri.
25.08.2010.
Galaksin kierteishaarat ja tähtien synty liittyvät luullakseni jotenkin toisiinsa. Mikä niiden välinen yhteys on?
25.03.2010.
Tutkijoille avautui näkymä Linnunradan vähän tutkittuihin sisäosiin.
TK nr. 1/2007 s. 32-35.
Nasan menestyksekäs avaruusteleskooppi Hubble on saanut seuraa. Viime vuosina avaruuteen on laukaistu joukko pieniä satelliitteja, joilla on kullakin omat tehtävänsä Hubblen työn täydentäjänä. Vaatimattomasta koostaan huolimatta ne ovat jo saavuttaneet niin merkittäviä tieteellisiä tuloksia, että niiden havainnot määrittävät maailmankaikkeuden suurten selvittämättömien kysymysten tulevan tutkimuksen suunnan.
TK nr. 2/2007 s. 36-37.
Linnunradan laitamilta on löydetty tähtiä, jotka ovat huimaa vauhtia siirtymässä
galaksin ulkopuolelle. Pakenevat tähdet voivat tuoda uutta tietoa galaksin keskuksen mustista aukoista ja myös osaltaan valottaa avaruuden pimeän aineen olemusta.
TK nr. 4/2008 s. 38-41.
Miljardin valovuoden laajuinen tyhjyys, jossa ei ole tähtiä, galakseja eikä edes pimeää ainetta, on niin suuri, että se ei oikein sovi yhdenkään maailmankaikkeuden rakennetta selittävän teorian malleihin. Nyt tutkijaryhmä on esittänyt kiistanalaisen väitteen, jonka mukaan valtava kupla olisi todiste toisen maailmankaikkeuden vaikutuksesta.
TK nr. 5/2002 s. 60-65.
Linnunradan utumainen vyö öisellä taivaalla näyttää varsin levolliselta. Kotigalaksimme on kuitenkin kaikkea muuta kuin rauhallinen.
Tutkijat uskovat, että se on raivokas kannibaali, joka on olemassaolonsa aikana niellyt ainakin viisi, ehkä jopa 50, pienempää galaksia.
TK nr. 6/2006 s. 54-53.
Avaruusteleskooppi Spitzer on havainnut valon, joka on lähtöisin ensimmäisistä tähdistä. Ne syntyivät 13,5 miljardia vuotta sitten, elivät vain lyhyen aikaa ja räjähtivät supernovina. Varhaisin tähtisukupolvi loi perustan nykyiselle maailmankaikkeudelle.
TK nr. 7/2006 s. 24-29.
Viime vuosina käsitys galakseista on mullistunut. Galaksien muoto muuttuu useaan kertaan niiden elinaikana. Muutos perustuu luonnonlakeihin, jotka ovat niin monimutkaisia, että tutkijat ovat vasta alkaneet päästä niistä selville. Linnunrataa pidettiin aiemmin puhtaana kierregalaksina, mutta nyt se on paljastunut sauvakierregalaksiksi.
TK nr. 7/2009 s. 52-59.
Vuonna 2020 valmistuva maailman suurin radioteleskooppi SKA tutkii Maan kaltaisten
planeettojen syntyä, kuulostelee mahdollisia merkkejä Maan ulkopuolisesta elämästä
ja kurkistaa universumin varhaisvaiheisiin.
TK nr. 7/2005 s. 54-59.
Uuden teorian mukaan mustat aukot eivät ole vain kosmisia tappokoneita, jotka imevät itseensä kaiken, vaan ne ovat antaneet alkusysäyksen Linnunradan synnylle. Tätä käsitystä tukevat myös muista galakseista tehdyt havainnot.
TK nr. 8/2008 s. 56-61.
Tähtien ja galaksien pitäisi loitota toisistaan, sillä niiden massa ei riitä pitämään niitä paikoillaan. Oudon pimeän aineen painovoima näyttää ankkuroivan ne aloilleen. Nyt tämä aine on saatu ensi kertaa kartalle.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.