galaksi

  • Sivu 1 / 2Jatka
  • Miten kaikki päättyy?

    05.03.2012.

    Kaikki elävä kuolee joskus, joten on luontevaa olettaa, että universumillakin on loppu. Saadaanko nykyisistä teorioista vastaus universumin kuolemaa koskeviin kysymyksiin?

  • Miten aine kasaantui galakseiksi?

    05.03.2012.

    Alkuräjähdyksen jälkeen kaikkeus oli täynnä hehkuvaa kaasua, joka jo muutaman sadan miljoonan vuoden kuluessa kasautui galakseiksi. Miten galaksit muodostuivat?

  • Galaksi ja musta aukko ovat ikätovereita

    01.02.2012.

    Röntgenteleskooppi Chandra ratkaisi vanhan kosmisen arvoituksen.

  • Voiko naapurigalaksi törmätä Linnunrataan?

    27.09.2011.

    Andromedan galaksi törmää Linnunrataan 5–7 miljardin vuoden kuluttua.

  • Linnunradan keskus kuplii

    05.05.2011.

    Linnunradan keskuksessa on havaittu olevan kaksi jättimäistä kuplaa, jotka ulottuvat 25 000 valovuoden päähän galaksin keskuksesta.

  • Miten monen tyyppisiä galakseja on?

    18.11.2010.

    Galaksit voivat olla hyvin eri näköisiä. Muoto riippuu siitä, miten nopeasti galaksi pyörii keskipisteensä ympäri.

  • Miksi galaksilla on kierteishaaroja?

    25.08.2010.

    Galaksin kierteishaarat ja tähtien synty liittyvät luullakseni jotenkin toisiinsa. Mikä niiden välinen yhteys on?

  • Spitzer näkee pölyn läpi

    25.03.2010.

    Tutkijoille avautui näkymä Linnunradan vähän tutkittuihin sisäosiin.

  • Pienet satelliitit ratkovat suuria ongelmia

    TK nr. 1/2007 s. 32-35.

    Nasan menestyksekäs avaruusteleskooppi Hubble on saanut seuraa. Viime vuosina avaruuteen on laukaistu joukko pieniä satelliitteja, joilla on kullakin omat tehtävänsä Hubblen työn täydentäjänä. Vaatimattomasta koostaan huolimatta ne ovat jo saavuttaneet niin merkittäviä tieteellisiä tuloksia, että niiden havainnot määrittävät maailmankaikkeuden suurten selvittämättömien kysymysten tulevan tutkimuksen suunnan.

  • Tähdet pakenevat Linnunradasta

    TK nr. 2/2007 s. 36-37.

    Linnunradan laitamilta on löydetty tähtiä, jotka ovat huimaa vauhtia siirtymässä
    galaksin ulkopuolelle. Pakenevat tähdet voivat tuoda uutta tietoa galaksin keskuksen mustista aukoista ja myös osaltaan valottaa avaruuden pimeän aineen olemusta.

  • vieraan kaikkeuden jälki?

    TK nr. 4/2008 s. 38-41.

    Miljardin valovuoden laajuinen tyhjyys, jossa ei ole tähtiä, galakseja eikä edes pimeää ainetta, on niin suuri, että se ei oikein sovi yhdenkään maailmankaikkeuden rakennetta selittävän teorian malleihin. Nyt tutkijaryhmä on esittänyt kiistanalaisen väitteen, jonka mukaan valtava kupla olisi todiste toisen maailmankaikkeuden vaikutuksesta.

  • Linnunrata kosminen kannibaali

    TK nr. 5/2002 s. 60-65.

    Linnunradan utumainen vyö öisellä taivaalla näyttää varsin levolliselta. Kotigalaksimme on kuitenkin kaikkea muuta kuin rauhallinen.
    Tutkijat uskovat, että se on raivokas kannibaali, joka on olemassaolonsa aikana niellyt ainakin viisi, ehkä jopa 50, pienempää galaksia.

  • Ensimmäis et tähdet elivät kiihkeästi ja kuolivat nuorina

    TK nr. 6/2006 s. 54-53.

    Avaruusteleskooppi Spitzer on havainnut valon, joka on lähtöisin ensimmäisistä tähdistä. Ne syntyivät 13,5 miljardia vuotta sitten, elivät vain lyhyen aikaa ja räjähtivät supernovina. Varhaisin tähtisukupolvi loi perustan nykyiselle maailmankaikkeudelle.

  • Galaksit myllerryksessä

    TK nr. 7/2006 s. 24-29.

    Viime vuosina käsitys galakseista on mullistunut. Galaksien muoto muuttuu useaan kertaan niiden elinaikana. Muutos perustuu luonnonlakeihin, jotka ovat niin monimutkaisia, että tutkijat ovat vasta alkaneet päästä niistä selville. Linnunrataa pidettiin aiemmin puhtaana kierregalaksina, mutta nyt se on paljastunut sauvakierregalaksiksi.

  • Kaikkeude nalkuun

    TK nr. 7/2009 s. 52-59.

    Vuonna 2020 valmistuva maailman suurin radioteleskooppi SKA tutkii Maan kaltaisten
    planeettojen syntyä, kuulostelee mahdollisia merkkejä Maan ulkopuolisesta elämästä
    ja kurkistaa universumin varhaisvaiheisiin.

  • Mustat aukot

    TK nr. 7/2005 s. 54-59.

    Uuden teorian mukaan mustat aukot eivät ole vain kosmisia tappokoneita, jotka imevät itseensä kaiken, vaan ne ovat antaneet alkusysäyksen Linnunradan synnylle. Tätä käsitystä tukevat myös muista galakseista tehdyt havainnot.

  • Pimeä aine pitää kaikkeuden kasassa

    TK nr. 8/2008 s. 56-61.

    Tähtien ja galaksien pitäisi loitota toisistaan, sillä niiden massa ei riitä pitämään niitä paikoillaan. Oudon pimeän aineen painovoima näyttää ankkuroivan ne aloilleen. Nyt tämä aine on saatu ensi kertaa kartalle.

  • Sivu 1 / 2Jatka

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.