fossiili

  • Sivu 1 / 2Jatka
  • Varhaiset pedot näkivät hyvin tarkasti

    18.05.2012.

    Kivettynyt meripedon silmä todisti teorian siitä, että silmä kehittyi nopeasti jo kambrikaudella.

  • Tiibet oli jääkauden nisäkkäiden kehto

    24.02.2012.

    Fossiilöytö: Tiibetin ylängöltä löytynyt villasarvikuonon fossiili osoittaa, että villasarvikuono kehittyi jo ennen jääkauden alkamista.

  • Joutsenlisko synnytti eläviä poikasia

    22.11.2011.

    Sikiön fossiili toi selvyyden lähes 200 vuotta vanhaan ongelmaan.

  • Muinaispeto voitti vastoinkäymiset

    03.11.2011.

    Kun kambrikausi päättyi joukkotuhoon, eliöstö ei muuttunut niin rajusti kuin on luultu

  • Kuollut lisko muni munan

    06.07.2011.

    Nyt tiedetään, mikä erottaa lentoliskonaaraan koiraasta.

  • Apinat saivat alkunsa Aasiassa

    15.02.2011.

    35 miljoonaa vuotta vanha kädellisen leukaluu on herättänyt keskustelun apinoiden alkuperästä. Tähän asti on oletettu niiden kehittyneen Afrikassa, mutta uusi löytö viittaa Aasiaan.

  • Jättilinnun siipien väli oli 6 metriä

    01.02.2011.

    Chilestä löytynyt seitsemän miljoonaa vuotta vanhan lintufossiiliin siipien kärkiväli on suurin tunnettu.

  • Jättihampainen kaskelotti söi valaita

    28.12.2010.

    12 miljoonaa vuotta sitten eläneellä valaalla oli 36-senttiset hampaat.

  • Hiekan seasta löytyy krokotiilien luita

    11.08.2010.

    Saharasta on löydetty mitä uskomattomimpien krokotiilieläinten fossiileja.

  • Ihmisen sukupuuhun tulee nyt myös kolmas ulottuvuus

    TK nr. 7/2008 s. 24-31.

    Saksalaisen tutkimuslaitoksen työntekijät kiertävät maailmalla skannaamassa fossiileja kerroskuvauslaitteella. Muinaisten sukulaisten kolmiulotteisista kuvista tehdään tarkkoja malleja, joita voi tutkia siinä, missä alkuperäisiäkin luita.

  • Isovarpaan lopun aika

    01.03.2010.

    Fossiililuu osoitti, että strutsia muistuttavan hirmuliskon isovarvas oli surkastumassa.

  • Antarktis vihersi

    TK nr. 12/2007 s. 26-33.

    Maapallon napa-alueita ei suinkaan aina ole peittänyt jää. Antarktis on 500 miljoonan viime vuoden kuluessa ollut enimmäkseen metsän peitossa, ja noin sata miljoonaa vuotta sitten siellä eli hirmuliskoja. Napaseutujen lukuisat fossiililöydöt valottavat sitä, miten elämä sopeutui ilmastonmuutoksiin ja uusiin ekosysteemeihin.

  • Valkohain sukujuuret selvisivät

    05.10.2009.

    Muinaispeto Carcharodon megalodon menetti paikkansa makrillihaille.

  • Madagaskarin eläinarkisto

    TK nr. 5/2001 s. 28-31.

    Maapallon neljänneksi suurin saari Madagaskar on osoittautunut paleontologien aarreaitaksi.
    Sieltä on löydetty satoja fossiilistuneita eläimiä, jotka valottavat niin matelijoiden kuin
    nisäkkäidenkin menneisyyttä ja evoluutiota. Löydöt puhuttavat myös geologeja, sillä ne kyseenalaistavat nykyteoriat
    maanosien muinaisista liikkeistä.

  • Leakeyn perhe ihmiskunnan alkukodissa

    TK nr. 8/2001 s. 71-74.

    Louis ja Mary Leakey alkoivat olla
    pakkotilanteessa: rahat olivat käymässä vähiin ja rahoittajat vaativat näkyviä tuloksia. Sitten onni potkaisi yllättäen. Maasta pilkisti jotakin kiinnostavaa...

  • Ihmisen suvun uusin jäsen?

    TK nr. 10/2001 s. 28-31.

    Viime vuosina on löydetty paljon fossiileja, jotka valaisevat ihmisen kehityshistoriaa. Niiden joukossa on kuitenkin myös sellaisia kivettymiä, joiden sijoittaminen oikeaan historialliseen yhteyteen on vaikeaa. Yksi niistä on Turkanajärven läheltä löytynyt pääkallo, jonka iäksi on määritetty 3,5 miljoonaa vuotta.

  • Puut myllersivät maan ja ilman

    TK nr. 10/2008 s. 68-73.

    Yhdysvalloista löytynyt kahdeksan metriä korkea puufossiili kertoo yhdestä Maan historian merkittävimmästä murroksesta. 385 miljoonaa vuotta sitten ensimmäiset puut alkoivat muodostaa metsiä ja muuttivat niin Maan pintaa kuin ilmakehääkin.

  • Ihmisen ja simpanssin eroa edelsivät pitkät jäähyväiset

    TK nr. 1/2007 s. 40-47.

    Vaikka ihminen ja simpanssi ovat nykyään selvästi eri lajeja, niillä on pitkä yhteinen historia. Ihmisen
    lähimmän eläinsukulaisen genomi ja Afrikassa
    savannilta löydetyt hampaat viittaavat siihen, että
    ihminen eriytyi omaksi lajikseen hitaasti. Serkukset viihtyivät luultua kauemmin toistensa seurassa.

  • Eläinten esiäiti eli Kiinassa

    TK nr. 5/2006 s. 38-41.

    Ensimmäisiä monisoluisia eläimiä on säilynyt jälkipolville Guizhoun maakunnan kivikerrostumissa Etelä-Kiinassa. 50 miljoonaa vuotta aikaisemmin löydettyjä vanhemmat fossiilit osoittavat, että eläinten sisäelinten kehitys ei evoluution alkuvaiheessa pysynyt muun kasvun tahdissa.

  • Sivu 1 / 2Jatka

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.