etelänapa

Sivu 1 / 2Jatka
Naparetki autoillen

TK nr. 12/2011 s. 32-39.

Moonin–Reganin tutkimusretkikunta lähti vuoden 2010 marraskuussa erikoiselle matkalle. Tavoitteena oli ajaa autolla Etelämantereen rannikolta toiselle ja samaa tietä takaisin.
Matkantekoa hidastivat paukkupakkanen, lumidyynit, jääkuilut ja tukku teknisiä ongelmia.

Lue lisää
Etelänavalla etsitään neutriinoja

05.04.2011.

Antarktikseen rakennettu IceCube-ilmaisinjärjestelmä havainnoi haamuhiukkasia epäsuorasti.

Lue lisää
Kilpahiihto etelänavalle

TK nr. 9/2000 s. 69-72.

400 kilometrin päässä etelänavasta Scottin oli pitänyt lopettaa hevosensa ja moottorikulkuneuvot olivat hajonneet. Koska hän ei uskonut vetokoirien jaksavan, retkikunnan jäsenet alkoivat kiskoa rekiä omin voimin. Amundsen oli kuitenkin nopeampi.

Lue lisää
Mökistä museoksi

TK nr. 12/2010 s. 52-57.

Antarktikseen kuuluvalla Evansin niemellä sijaitseva talo on uhmannut aikaa jo lähes sata vuotta. Kaikki brittiläisen Robert Scottin johtaman retkikunnan sinne marraskuussa 1911 jättämät tarvikkeet ja kalusteet ovat tallessa, vaikka itse rakennus on uhannut sortua valtavan lumitaakan alle. Historiallisesti arvokasta kokonaisuutta yritetään nyt pelastaa tuleville sukupolville.

Lue lisää
Jäässä lukee ilmaston tulevaisuus

TK nr. 12/2007 s. 82-87.

Ilmasto lämpenee, mutta miten paljon ja mitä siitä seuraa? Vastausta haetaan historiasta. Grönlannin ja Antarktiksen jäässä on kerrostumia edelliseltä lämpimältä kaudelta. Niistä ehkä nähdään, mihin maailma on menossa.

Lue lisää
Tietyömaa Antarktiksella

TK nr. 14/2004 s. 30-33.

Yhdysvaltalaiset rakentavat 1 600 kilometriä pitkää tietä Antarktiksen jäätikön halki etelänavalle. Tietöissä tarvitaan muun muassa dynamiittia ja tutkalaitteilla varustettuja puskutraktoreita. Kun tie valmistuu vuonna 2006, Amundsenin–Scottin aseman tutkijat saavat vihdoin toisen huoltoreitin. Tähän asti kuljetukset on hoidettu lentokoneilla.

Lue lisää
Antarktis vihersi

TK nr. 12/2007 s. 26-33.

Maapallon napa-alueita ei suinkaan aina ole peittänyt jää. Antarktis on 500 miljoonan viime vuoden kuluessa ollut enimmäkseen metsän peitossa, ja noin sata miljoonaa vuotta sitten siellä eli hirmuliskoja. Napaseutujen lukuisat fossiililöydöt valottavat sitä, miten elämä sopeutui ilmastonmuutoksiin ja uusiin ekosysteemeihin.

Lue lisää
Hiilidioksidikato viilensi etelänavan

29.09.2009.

Uudet tutkimukset horjuttavat nykyisiä ilmastomalleja.

Lue lisää
Navat ihmeitä pullollaan

TK nr. 12/2007 s. 50-53.

Kylmyys ja pitkä pimeä jakso eivät ole juuri houkutelleet ihmisiä napa-alueille. Viitseliäs pääsee kuitenkin näkemään siellä jotain sellaista, mitä muualla Maassa ei ole tarjolla, kuten valtavia jäätiköitä, häikäiseviä valoilmiöitä ja vanhimpia jälkiä elämästä maapallolla.

Lue lisää
Jääkuutio jäljittää neutriinoja

TK nr. 1/2005 s. 70-73.

Etelänavan jään alle on rakenteilla maailman suurin tieteellinen mittauslaite, kuutiokilometrin kokoinen IceCube-neutriinonilmaisin. Jääkuutio etsii merkkejä neutriinoista, jotka ovat matkanneet miljardeja vuosia avaruudessa.

Lue lisää
Etelän yössä näkyy kauas

TK nr. 12/2007 s. 64-69.

Antarktiksen talvi on yhtä pitkää pimeää yötä. Ilma on kirkas ja erittäin kuiva. Olot ovat ihanteelliset tähtitaivaan kohteiden havainnointiin. Siksi Etelämantereelle aiotaan lähivuosina rakentaa uusia suuria teleskooppeja. Niillä on tarkoitus etsiä Aurinkokunnan ulkopuolisia planeettoja.

Lue lisää
Pingviinit pinteessä

TK nr. 11/2007 s. 36-43.

Pingviinien tulevaisuus näyttää synkältä. Rannoilla, joilla niitä oli aikaisemmin tuhansittain, on nykyään autiota. Monet lajit ovat jo hätää kärsimässä, ja vielä runsaslukuistenkin lajien populaatiot ovat osoittautuneet hyvin haavoittuviksi. Ahdingon syynä on toisaalta jäätiköiden sulaminen, toisaalta kiristynyt kilpailu ihmisen kanssa samoista kalavesistä.

Lue lisää
Napamerien jäästä alkaa monivaiheinen ravintoketju. Jää pitää meret elävinä

TK nr. 12/2007 s. 34-43.

Vaikka napoja ympäröivissä ravinteikkaissa vesissä olosuhteet muistuttavatkin toisiaan, Arktiksen ja Antarktiksen alueen eläimet ovat muodostuneet hyvin erilaisiksi. Etelämannerta kiertävä merivirta eristää Antarktiksen ekosysteemin, ja siksi sinne on kehittynyt hyvin omintakeisia lajeja. Pohjoisen meret sen sijaan ovat yhteydessä muihin meriin, joiden ravintoketjuille niiden eliöstö on tärkeä.

Lue lisää
Jäätiköissä esihistoriallisia viruksia

TK nr. 3/2000 s. 13.

Lue lisää
Kaikki joukolla jäätä särkemään

TK nr. 3/2002 s. 12-13.

Lue lisää
Jäätikön alta etsitään elämää

TK nr. 5/2005 s. 32-33.

Antarktiksen erikoisuuksiin kuuluu järvi, joka on ollut eristyksissä ilmakehästä ainakin 20 miljoonaa vuotta. Nyt siitä on onnistuttu laatimaan kartta.
Tutkijat toivovat pääsevänsä pian tutkimaan, onko Vostokjärvessä elämää.

Lue lisää
Jäänalaista elämää

TK nr. 5/2000 s. 42-47.

Yksi maailman suurimmista järvistä sijaitsee Etelämantereella 4000 metriä jään alla. Jos Vostokjärvessä on elämää, sen eliöstö on todennäköisesti aivan erilaista kuin muualla, sillä järvi on ollut eristyksissä ehkä miljoonia vuosia. Jäänalaista vesistöä tutkitaan kansainvälisin voimin. Jos hanke onnistuu, samaa tekniikkaa käytetään luotaimessa, joka lähtee tutkimaan Jupiterin Europa-kuun pinnan alla olevaa merta.

Lue lisää
Tuntematon maa

TK nr. 8/2008 s. 24-31.

• Sulamisvesistä muodostuu jäänalaisia järviä

• Joet siirtelevät vesimassoja järvestä toiseen

• Jään alla voi piillä uusia elämän muotoja

Lue lisää
Tulivuoren huipulle kasvaa jäätorni

TK nr. 12/2007 s. 14-15.

Lue lisää
Timantin ja öljyn etsijä suuntaa nyt pohjoiseen

TK nr. 12/2007 s. 54-59.

Napaseutujen maaperä ja merenpohja kätkevät sisäänsä suuria geologisia aarteita. Jalokivien, arvometallien ja öljyn tuotantoon äärimmäisissä olosuhteissa liittyy kuitenkin suuria riskejä. Ilmaston lämpeneminen voi muuttaa olosuhteita ratkaisevasti.

Lue lisää
Sivu 1 / 2Jatka