02.04.2012.
Afrikan eteläkärjessä toimi ihomaalaussalonki jo 100 000 vuotta sitten.
28.05.2010.
Yli neljä miljoonaa vuotta vanhat luut ovat vieneet tutkijat entistä lähemmäs ihmisen ja simpanssin viimeistä yhteistä edeltäjää.
TK nr. 7/2008 s. 24-31.
Saksalaisen tutkimuslaitoksen työntekijät kiertävät maailmalla skannaamassa fossiileja kerroskuvauslaitteella. Muinaisten sukulaisten kolmiulotteisista kuvista tehdään tarkkoja malleja, joita voi tutkia siinä, missä alkuperäisiäkin luita.
30.10.2009.
Jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten Keniassa käveli yksilöitä, jotka muistuttivat nykyihmistä anatomialtaan ja kävelytyyliltään.
TK nr. 5/2000 s. 18.
Australiasta löydetyt kalliomaalaukset vanhin kuvaus shamaanirituaaleista
TK nr. 8/2001 s. 71-74.
Louis ja Mary Leakey alkoivat olla
pakkotilanteessa: rahat olivat käymässä vähiin ja rahoittajat vaativat näkyviä tuloksia. Sitten onni potkaisi yllättäen. Maasta pilkisti jotakin kiinnostavaa...
TK nr. 10/2001 s. 28-31.
Viime vuosina on löydetty paljon fossiileja, jotka valaisevat ihmisen kehityshistoriaa. Niiden joukossa on kuitenkin myös sellaisia kivettymiä, joiden sijoittaminen oikeaan historialliseen yhteyteen on vaikeaa. Yksi niistä on Turkanajärven läheltä löytynyt pääkallo, jonka iäksi on määritetty 3,5 miljoonaa vuotta.
TK nr. 11/2004 s. 18-19.
75 000 vuotta vanhat korut todistavat abstraktista ajattelusta
TK nr. 15/2001 s. 16-17.
Ranskalaisluolan seinissä 28 000 vuotta vanhoja piirustuksia
TK nr. 1/2003 s. 64-65.
Hammasfossiilien kemiallinen analyysi osoittaa, että pedot käyttivät ravinnokseen
myös nykyihmisen varhaisia esivanhempia. Ehkä kokemus saaliina olemisesta selittää mm. vaistomaiset pelot sekä kielen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen.
TK nr. 4/2007 s. 48-51.
Etiopiasta löydetty etelänapinatytön fossiili osoittaa nykyihmiseen johtaneiden
anatomisten muutosten sarjan alkaneen alhaalta. Ihmistymisen lähtökohtana
pidetty pystyasennossa käveleminen hallittiin jo yli kolme miljoonaa vuotta sitten.
TK nr. 6/2001 s. 16.
Alkeellisena pidetty etelänapina valmisti maailman ensimmäiset työkalut
TK nr. 8/2006 s. 30-33.
Afrikan ja Lähi-idän esinelöydöt viittaavat siihen, että Homo sapiens eli ajatteleva ihminen sai nimensä mukaiset henkiset kyvyt oletettua aikaisemmin. 40 000 vuotta sitten luolamaalauksia tehneet eurooppalaiset eivät siten olisikaan olleet ensimmäisiä älykkäitä ja luovia nykyihmisiä, jotka jättivät jälkeensä kulttuurimuistomerkkejä.
TK nr. 8/2005 s. 32-35.
Euroopassa eli noin 13 miljoonaa vuotta sitten apinoita, joista polveutuvat sekä Aasian orangit että Afrikassa kehittyneet gorillat, simpanssit ja ihminen. Siten ne olivat kaikkien isojen ihmisapinoiden ja ihmisen viimeisiä yhteisiä esivanhempia.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.