Esa

  • Sivu 1 / 2Jatka
  • Hubble saa seuraajan

    TK nr. 2/2011 s. 36-41.

    Hubble-avaruusteleskooppi tulee pian tiensä päähän. Sen manttelinperijä James Webb odottaa jo vuoroaan, sillä vuonna 2015 se laukaistaan 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Välimatka on niin pitkä, että korjauslennot eivät ole mahdollisia. Siksi kaikki osat on testattava yksityiskohtaisesti.

  • Satelliitti mittaa salattuja voimia

    01.03.2010.

    Esa lähettää pian matkaan LISA Pathfinder -koesatelliitin. Sillä testataan tekniikkaa, jolla mitataan universumin painovoima-aaltoja.

  • Keveämmin kiertoradalle

    TK nr. 18/2009 s. 26-27.

    Euroopassa kehitellään avaruuslentokonetta. Sen suihku- ja raketti­moottorin yhdistelmä tekisi satelliittien kuljettamisesta ja avaruusmatkailusta nykyistä halvempaa. Skylon-aluksen toivotaan valmistuvan 10–15 vuoden kuluessa.

  • Avaruudesta arkielämään

    TK nr. 11/2010 s. 18-23.

    Avaruustutkimukseen
    on uponnut miljardeja, mutta rahat eivät ole vain haihtuneet savuna ilmaan. Monet yleisesti tunnetut tuotteet on alun perin
    kehitetty astronautteja
    ja avaruus­aluksia varten. Eri maiden avaruusjärjestöt ovat jopa palkanneet
    asiantuntijoita varta
    vasten tutkimaan, miten ideoita voidaan soveltaa kaikkien hyödyksi.

  • Merkurius uusin silmin

    TK nr. 1/2009 s. 54-59.

    Aurinkokunnan sisintä planeettaa ei ollut kuvattu yli 30 vuoteen. Kun Messenger-luotain lensi vuonna 2008 kaksi kertaa Merkuriuksen ohi, saatiin tarkkoja kuvia myös sen aiemmin kartoittamattomasta puolesta. Planeetalla on erikoisia ominaisuuksia, kuten valtavan suuri rautaydin ja magneettikenttä, jota sillä ei oikeastaan pitäisi olla.

  • Marsin pinta ajoittain läikikäs

    TK nr. 11/2002 s. 48-49.

    Marsin pinnan tummien läiskien koon vaihtelu ja Mars Odysseyn havainnot herättivät uudestaan keskustelun elämän mahdollisuudesta punaisella planeetalla. Ensi vuonna Esa lähettää Mars Express -luotaimen ottamaan asiasta selvää.

  • Tutkimus todisti merimiesjutut

    TK nr. 2/2005 s. 42-45.

    Yli 20 metriä korkeista aalloista on kerrottu tarinoita, mutta vielä jokin aika sitten niitä pidettiin lähes mahdottomina. Nyt Esan tutkasatelliitit ovat osoittaneet, että jättiaallot ovat varsin yleisiä. Ne ovat luultavasti olleet syynä moneen selvittämättä jääneeseen haaksirikkoon.

  • Kulkijatroikan kohteena Mars

    TK nr. 1/2001 s. 24-29.

    Mars Climate Orbiterin ja Mars Polar Landerin katastrofien jälkeen NASA
    yrittää puhdistaa ryvettynyttä mainettaan. Suunnitteilla on kahden uuden
    kulkijan lähettäminen Marsiin vuonna 2003. Myös Euroopan avaruusjärjestö
    ESA suunnittelee laskeutumisluotaimen lähettämistä punaiselle planeetalle.

  • Esan uusi avaruusalus

    TK nr. 6/2003 s. 34-37.

    Kansainvälisen ISS-avaruusaseman huoltolentoja varten rakennetaan automaattisia ATV-aluksia, joilla on kolme tehtävää. Ensinnäkin ne vievät asemalle tarvikkeita, toiseksi ne toimivat roskakuskeina ja kolmanneksi ne pitävät aseman radallaan.

  • Kokeet tuhosivat Marsin eliöt

    TK nr. 10/2007 s. 32-35.

    Kun Viking-luotaimet kartoittivat Marsia yli 30 vuotta sitten, uskottiin hetken aikaa, että planeetalta löytyi elämää. Niin ehkä tapahtuikin, mutta se tuhoutui saman tien tai senaikaisilla laitteilla ei ehkä vain kyetty tunnistamaan muita kuin Maalle ominaisia elämän muotoja.

  • Avaruuteen selkosilta

    TK nr. 10/2000 s. 58-65.

    Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
    otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
    tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.

  • Columbus löysi iss:n

    TK nr. 10/2008 s. 64-67.

    Miten kasvit selviytyvät painottomassa tilassa? Miten nesteet käyttäytyvät avaruudessa? Tuliko elämä Maahan asteroidin mukana? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Euroopan avaruusjärjestön Columbus-laboratoriossa, joka aloitti toimintansa viime helmikuussa.

  • Avaruuteen selkosilta

    TK nr. 10/2000 s. 58-65.

    Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
    otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
    tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.

  • Columbus löysi iss:n

    TK nr. 10/2008 s. 64-67.

    Miten kasvit selviytyvät painottomassa tilassa? Miten nesteet käyttäytyvät avaruudessa? Tuliko elämä Maahan asteroidin mukana? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Euroopan avaruusjärjestön Columbus-laboratoriossa, joka aloitti toimintansa viime helmikuussa.

  • Avaruuteen selkosilta

    TK nr. 10/2000 s. 58-65.

    Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
    otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
    tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.

  • Columbus löysi iss:n

    TK nr. 10/2008 s. 64-67.

    Miten kasvit selviytyvät painottomassa tilassa? Miten nesteet käyttäytyvät avaruudessa? Tuliko elämä Maahan asteroidin mukana? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Euroopan avaruusjärjestön Columbus-laboratoriossa, joka aloitti toimintansa viime helmikuussa.

  • Avaruuteen selkosilta

    TK nr. 10/2000 s. 58-65.

    Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
    otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
    tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.

  • Columbus löysi iss:n

    TK nr. 10/2008 s. 64-67.

    Miten kasvit selviytyvät painottomassa tilassa? Miten nesteet käyttäytyvät avaruudessa? Tuliko elämä Maahan asteroidin mukana? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Euroopan avaruusjärjestön Columbus-laboratoriossa, joka aloitti toimintansa viime helmikuussa.

  • Terveisiä Marsista

    TK nr. 13/2004 s. 24-31.

    Viime talvesta lähtien Marsia on tutkittu itse paikalla kolmen luotaimen voimin. Esan Mars Express katsastaa planeettaa kiertoradalta, ja Nasan
    Spirit ja Opportunity mönkivät sen pinnalla. Merkittäviä tieteellisiä tuloksia on jo saatu – ja niiden lisukkeeksi ainutlaatuisia kuvia naapuriplaneetalta.

  • Maastureita ja kaivureita Marsiin

    TK nr. 15/2003 s. 22-29.

    Maan ja Marsin läheisyys aiheuttaa vuodenvaihteessa ruuhkaa Marsissa. Sinne on nyt matkalla neljä luotainta, joiden mukana on kolme laskeutujaa. Tavoitteena on etsiä punaiselta planeetalta vettä ja ehkä jopa valmistella miehitettyjä lentoja.

  • Sivu 1 / 2Jatka

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.