TK nr. 2/2011 s. 36-41.
Hubble-avaruusteleskooppi tulee pian tiensä päähän. Sen manttelinperijä James Webb odottaa jo vuoroaan, sillä vuonna 2015 se laukaistaan 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Välimatka on niin pitkä, että korjauslennot eivät ole mahdollisia. Siksi kaikki osat on testattava yksityiskohtaisesti.
01.03.2010.
Esa lähettää pian matkaan LISA Pathfinder -koesatelliitin. Sillä testataan tekniikkaa, jolla mitataan universumin painovoima-aaltoja.
TK nr. 18/2009 s. 26-27.
Euroopassa kehitellään avaruuslentokonetta. Sen suihku- ja rakettimoottorin yhdistelmä tekisi satelliittien kuljettamisesta ja avaruusmatkailusta nykyistä halvempaa. Skylon-aluksen toivotaan valmistuvan 10–15 vuoden kuluessa.
TK nr. 11/2010 s. 18-23.
Avaruustutkimukseen
on uponnut miljardeja, mutta rahat eivät ole vain haihtuneet savuna ilmaan. Monet yleisesti tunnetut tuotteet on alun perin
kehitetty astronautteja
ja avaruusaluksia varten. Eri maiden avaruusjärjestöt ovat jopa palkanneet
asiantuntijoita varta
vasten tutkimaan, miten ideoita voidaan soveltaa kaikkien hyödyksi.
TK nr. 1/2009 s. 54-59.
Aurinkokunnan sisintä planeettaa ei ollut kuvattu yli 30 vuoteen. Kun Messenger-luotain lensi vuonna 2008 kaksi kertaa Merkuriuksen ohi, saatiin tarkkoja kuvia myös sen aiemmin kartoittamattomasta puolesta. Planeetalla on erikoisia ominaisuuksia, kuten valtavan suuri rautaydin ja magneettikenttä, jota sillä ei oikeastaan pitäisi olla.
TK nr. 11/2002 s. 48-49.
Marsin pinnan tummien läiskien koon vaihtelu ja Mars Odysseyn havainnot herättivät uudestaan keskustelun elämän mahdollisuudesta punaisella planeetalla. Ensi vuonna Esa lähettää Mars Express -luotaimen ottamaan asiasta selvää.
TK nr. 2/2005 s. 42-45.
Yli 20 metriä korkeista aalloista on kerrottu tarinoita, mutta vielä jokin aika sitten niitä pidettiin lähes mahdottomina. Nyt Esan tutkasatelliitit ovat osoittaneet, että jättiaallot ovat varsin yleisiä. Ne ovat luultavasti olleet syynä moneen selvittämättä jääneeseen haaksirikkoon.
TK nr. 1/2001 s. 24-29.
Mars Climate Orbiterin ja Mars Polar Landerin katastrofien jälkeen NASA
yrittää puhdistaa ryvettynyttä mainettaan. Suunnitteilla on kahden uuden
kulkijan lähettäminen Marsiin vuonna 2003. Myös Euroopan avaruusjärjestö
ESA suunnittelee laskeutumisluotaimen lähettämistä punaiselle planeetalle.
TK nr. 6/2003 s. 34-37.
Kansainvälisen ISS-avaruusaseman huoltolentoja varten rakennetaan automaattisia ATV-aluksia, joilla on kolme tehtävää. Ensinnäkin ne vievät asemalle tarvikkeita, toiseksi ne toimivat roskakuskeina ja kolmanneksi ne pitävät aseman radallaan.
TK nr. 10/2007 s. 32-35.
Kun Viking-luotaimet kartoittivat Marsia yli 30 vuotta sitten, uskottiin hetken aikaa, että planeetalta löytyi elämää. Niin ehkä tapahtuikin, mutta se tuhoutui saman tien tai senaikaisilla laitteilla ei ehkä vain kyetty tunnistamaan muita kuin Maalle ominaisia elämän muotoja.
TK nr. 10/2000 s. 58-65.
Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.
TK nr. 10/2008 s. 64-67.
Miten kasvit selviytyvät painottomassa tilassa? Miten nesteet käyttäytyvät avaruudessa? Tuliko elämä Maahan asteroidin mukana? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Euroopan avaruusjärjestön Columbus-laboratoriossa, joka aloitti toimintansa viime helmikuussa.
TK nr. 10/2000 s. 58-65.
Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.
TK nr. 10/2008 s. 64-67.
Miten kasvit selviytyvät painottomassa tilassa? Miten nesteet käyttäytyvät avaruudessa? Tuliko elämä Maahan asteroidin mukana? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Euroopan avaruusjärjestön Columbus-laboratoriossa, joka aloitti toimintansa viime helmikuussa.
TK nr. 10/2000 s. 58-65.
Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.
TK nr. 10/2008 s. 64-67.
Miten kasvit selviytyvät painottomassa tilassa? Miten nesteet käyttäytyvät avaruudessa? Tuliko elämä Maahan asteroidin mukana? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Euroopan avaruusjärjestön Columbus-laboratoriossa, joka aloitti toimintansa viime helmikuussa.
TK nr. 10/2000 s. 58-65.
Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.
TK nr. 10/2008 s. 64-67.
Miten kasvit selviytyvät painottomassa tilassa? Miten nesteet käyttäytyvät avaruudessa? Tuliko elämä Maahan asteroidin mukana? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Euroopan avaruusjärjestön Columbus-laboratoriossa, joka aloitti toimintansa viime helmikuussa.
TK nr. 13/2004 s. 24-31.
Viime talvesta lähtien Marsia on tutkittu itse paikalla kolmen luotaimen voimin. Esan Mars Express katsastaa planeettaa kiertoradalta, ja Nasan
Spirit ja Opportunity mönkivät sen pinnalla. Merkittäviä tieteellisiä tuloksia on jo saatu – ja niiden lisukkeeksi ainutlaatuisia kuvia naapuriplaneetalta.
TK nr. 15/2003 s. 22-29.
Maan ja Marsin läheisyys aiheuttaa vuodenvaihteessa ruuhkaa Marsissa. Sinne on nyt matkalla neljä luotainta, joiden mukana on kolme laskeutujaa. Tavoitteena on etsiä punaiselta planeetalta vettä ja ehkä jopa valmistella miehitettyjä lentoja.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.