03.08.2011.
Minkä elimen siirtoja on tehty eniten? Vastaa kysymyksiin, niin saat selville, miten hyvin sinulla on lääketiede hallussa.
25.02.2011.
Argentiinankuparisorsakoirailla on suhteellisesti pitempi siitin kuin millään muulla selkärankaisella. Ennätyssuuri elin vaikuttaa olevan tulosta sukupuolten välisestä varustelukilvasta.
01.09.2010.
Ihmislaji ei ole aina elänyt samanlaisissa olosuhteissa. Miten ihmisen elimistö on mukautunut muutoksiin?
TK nr. 9/2002 s. 9.
Olen kuulut, että ihmisiltä on esim. onnettomuuden jälkeen poistettu perna. Onko perna turha elin?
TK nr. 4/2006 s. 58-59.
Tulevaisuudessa uudet hampaat kasvatetaan suussa ja tekohampaille voidaan sanoa hyvästit.Hampailla tehdyistä kokeista saadaan ehkä hyödyllistä tietoa myös siitä, miten tärkeitä elimiä, kuten sydämiä ja maksoja, voitaisiin kasvattaa.
TK nr. 14/2002 s. 24-31.
Siirrettävistä ihmisen elimistä ja kudoksista on pulaa kaikkialla. Ongelma voidaan ratkaista viljellyillä siirteillä. Tähän mennessä laboratoriossa on onnistuttu
kasvattamaan mm. korva
ja virtsarakko. Seuraavana ovat vuorossa sydän ja maksa. Vaikka viljellyt elimet ovat laadukkaita, osa
tutkijoista pitää mekaanisia
vaihtoehtoja parempana
ratkaisuna siirreongelmaan.
TK nr. 10/2001 s. 32-33.
Mikä ohjaa sikiöaikaista kehitystä, jonka aikana elimet löytävät ”normaalit” paikkansa kehon oikealla ja vasemmalla puolella?
Uusi tutkimus osoittaa, että yhden ainoan geenin mutaatio voi saada kaikki elimet vaihtamaan puolta.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.