elektroni

Katso video: Mitä aine on?

28.06.2011.

Mitä aine on ja mitä siitä tiedetään? Katso ja kuuntele, mitä professori Russell Stannard kertoo pikaluennollaan aineen olemuksesta.

Lue lisää
Paljonko digitaalinen tiedosto painaa?

04.01.2011.

Kiintolevyyn ja muihin massamuisteihin voidaan tallentaa paljon tietoa. Muuttaako iso tietomäärä tallennusvälineen painoa?

Lue lisää
Mikä saa kehon sähköistymään?

25.04.2010.

Sähköiskuja voi saada esimerkiksi silloin, kun kävelee kokolattilamatolla ja sen jälkeen koskettaa metallista ovenkahvaa.

Lue lisää
Superatomit luovat uutta kemiaa

TK nr. 6/2010 s. 38-39.

Alkuaineet käyttäytyvät tietyissä tilanteissa toisen alkuaineen tavoin. Tätä voidaan soveltaa muun muassa suunniteltaessa entistä nopeampia tietokoneita ja tehokkaampia rakettipolttoaineita.

Lue lisää
good vibrations

TK nr. 17/2009 s. 30-33.

Maailman pienin radio koostuu hiilinanoputkesta, joka toimii sekä antennina,
virittimenä, dekooderina että vahvistimena. Lisäksi tarvitaan oikeastaan vain
virtalähde ja kaiutin. Nanoputki selviytyy kaikista tehtävistä värähtelemällä.

Lue lisää
Pienillä aurinkokennoilla suuri teho

TK nr. 1/2007 s. 60-61.

Uudentyyppiset aurinkokennot saavat auringosta irti kaksi kertaa niin paljon energiaa kuin nykyiset. Kun kennot tehdään nanokiteistä, valo vapauttaa niissä enemmän elektroneja kuin oikeastaan pitäisi. Tutkijatkaan eivät tiedä varmasti, miksi niin tapahtuu.

Lue lisää
Mistä kaikki on tehty?

TK nr. 2/2009 s. 50-55.

200:n viime vuoden aikana fysiikan alalla on edistytty niin, että moniin ihmisiä pitkään askarruttaneisiin
kysymyksiin osataan pian vastata.

Mikä on maailman pienin osanen?
Mistä aine rakentuu?

Mikä pitää aineen kasassa?

Onko kaiken teoria olemassa?

Lue lisää
Suora putki törmäyttää hiukkasia

TK nr. 18/2007 s. 52-53.

Vaikka Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen Cernin uusin ja suurin kiihdytin LHC on vielä lähtökuopissaan, sille kaavaillaan jo seuraajaa, ILC:tä, jonka on määrä valmistua 2019 mennessä. ILC-kiihdyttimen suunnittelu on jo pitkällä, mutta sijoituspaikka ei ole vielä selvillä.

Lue lisää
Superlaser lyö nopeusennätykset

TK nr. 2/2006 s. 66-69.

Uusi attosekuntilaser lähettää pulsseja, joiden kesto on vain muutamia sekunnin triljoonasosia. Nopeat valonvälähdykset pystyvät kuvaamaan elektronien liikkeet atomeissa. Samalla ne ovat askel kohti nanotietokoneita ja pieniä röntgenlasereita.

Lue lisää