eläin

• 

  Eläimet muistavat ruokakätkönsä

  28.07.2010.

  Monet lajit kätkevät ravintoa pahan päivän varalle. Useiden eri kätköjen sijaintia ei ole aina helppo muistaa, mutta yleensä suurin osa niistä löytyy. Lisäksi eläimet tarvitsevat muistia suunnistaessaan maastossa.

  Lue lisää

• 

  Eläinaiheisia visoja

  28.07.2010.

  Testaa tietosi eläimistä. Tutustu tieku.fi-sivuston leikkimielisiin eläinaiheisiin tietokilpailuihin.

  Lue lisää

• 

  Pienet ja isot aivot

  20.07.2010.

  Kaskelotin aivot painavat 7,5 kiloa, sammakon aivot taas vain 0,1 grammaa. Tutustu muihin isoihin ja pieniin aivoihin.

  Lue lisää

• 

  Eläinten älykkyys

  06.07.2010.

  Eläimet eivät ole tyhmiä, vaikka ne eivät loista älyllään.

  Lue lisää

• 

  Elämää syvällä ja pimeässä

  TK nr. 3/2010 s. 26-31.

  Merissä on elämää pohjaa myöten, mutta syvänmeren eliöt tunnetaan edelleenkin huonosti. Tietovajausta täyttää osaltaan saksalainen Alfred Wegener -instituutti. Sen tutkijat ovat nostaneet pintaan
  eliöitä, jotka ikuinen pimeys ja kova paine ovat muokanneet hyvin omintakeisiksi.

  Lue lisää

• 

  Mikä laji lisääntyy tehokkaimmin?

  08.02.2010.

  Mikä eläinlaji saa eniten jälkeläisiä? Mitä hyötyä siitä on, että seuraavan sukupolven edustajia on paljon?

  Lue lisää

• 

  Kannibaalivanhemmat ajavat lajin etua

  TK nr. 13/2009 s. 64-69.

  Evoluution näkökulmasta on vaikeaa selittää, miksi monet eläimet tappavat ja syövät omia poikasiaan. Usein kannibaalit ovat samalla huolehtivaisiavanhempia. Kannibalismia on nyt tutkittu tietokonemallin avulla, ja näyttää siltä, että lajinkehityksen kannalta se voi olla toimiva strategia. Näin poikueesta valikoituvat elinkelpoisimmat yksilöt.

  Lue lisää

• 

  Eläimellinen laskupää

  TK nr. 3/2006 s. 50-53.

  Simpanssilta sujuu yhteenlasku, lintu tunnistaa hautomiensa munien määrän ja salamanterikin tietää, että kolme on enemmän kuin kaksi. Eläinten matemaattiset valmiudet ovat hämmästyttävän hyvät. Niihin perehtymällä voidaan ymmärtää, miten ihminen oppii laskemaan ja miten aivojen häiriötiloja voidaan parantaa.

  Lue lisää

• 

  Eläinkunnan älymystö

  TK nr. 12/2003 s. 56-65.

  Eläinkunnassa ei löydy ihmisen aivojen vertaista – ainakaan
  ihmisen mielestä. Todisteena tästä pidetään lukuisia erilaisia kulttuureita sekä ihmisen kykyä viestiä, osoittaa myötätuntoa ja käyttää työkaluja. Ne eivät kuitenkaan ole vain ihmisen ominaisuuksia.

  Lue lisää

• 

  Ihminen on hyvää seuraa eläimille

  TK nr. 12/2006 s. 32-37.

  Monille eläimille ihminen on parasta, mitä niille on tapahtunut. Jalostettujen eläinten lisäksi monet luonnonvaraiset lajit ovat käytännössä täysin riippuvaisia ihmisestä. Usein kysymys on viha-rakkaussuhteesta, joka toimii toisen ehdoilla.

  Lue lisää

• 

  Sukupuut riepotuksessa

  TK nr. 4/2004 s. 48-55.

  Geenitutkimukset ovat osoittaneet monet vakiintuneet käsitykset eliöiden polveutumisesta ja sukulaisuudesta vääriksi. 20 viime
  vuoden aikana on jouduttu tarkistamaan useiden eläinten asema biologisessa luokittelussa ja piirtämään uusia sukutauluja.

  Lue lisää

• 

  Oikeuseläinlääketieteellinen tutkimuslaitos oikeusturvaa eläimille

  TK nr. 9/2004 s. 70-73.

  Yhdysvalloissa toimii ainutlaatuinen oikeuslääketieteellinen
  tutkimuslaitos, jossa biologit, geenitutkijat, sormenjälkiasiantuntijat ja muut tutkijat selvittävät epäselviä kuolemantapauksia.
  Tapausten yhteinen nimittäjä on se, että niissä uhri on eläin.

  Lue lisää

• 

  Lisäänny ja kuole

  TK nr. 12/2004 s. 38-49.

  Eläinten maailmassa pitkä ikä ei ole itsetarkoitus. Yleensä yksilö on
  valmis kuolemaan heti, kun se on jatkanut sukua. Toiset lajit elävät
  pari viikkoa, toiset taas kaksi kertaa niin kauan kuin ihminen. Pitkäikäiset eläimet ovat yleensä suurikokoisia ja pitävät huolta toisista yksilöistä.

  Lue lisää