16.01.2012.
Monet savannin eläimet virkistyvät vasta sitten, kun ilta pimenee. Katso upeita kuvia afrikkalaisten nisäkkäiden yöelämästä.
26.09.2011.
Joillekin eläimille tanssi on elämän ja kuoleman asia. Katso kuvat eläinten villeistä tansseista.
07.09.2011.
Kuinka paljon tiedät erilaisista lentävistä eläimistä? Testaa tietosi kolmella pikaisella kysymyksellä.
02.09.2011.
Katso kuvaa ja arvaa. Selvitä tieku.fi:n kolme nopeaa kuvakysymystä.
31.08.2011.
Miten käärmeet kiipeävät puuhun? Mitä tapahtuu, jos kilpikonnan munat lämpiävät liikaa? Uskallatko koittaa, mitä tiedät eläimistä?
22.07.2011.
Piileekö sinussa pieni biologi? Tee kasveja ja eläimiä käsittelevä testi, niin saat selville, kuinka paljon todella tiedät aiheesta.
18.07.2011.
Ilmastonmuutoksen vuoksi ruskeat lehtopöllöt selviytyvät Suomen luonnossa paremmin talvesta kuin harmaat lehtopöllöt.
15.05.2011.
Oletko valmis, sillä sinua odottaa 11 petoaiheista kysymystä? Ota haaste vastaan ja testaa tietosi pedoista.
21.04.2011.
Pitkän talven jälkeen kevät on aina tervetullut, mutta kuinka paljon tiedät siitä? Tee testi ja haasta myös kaverisi visaan.
18.04.2011.
Ihminen ei ole ainoa laji, joka suosii jompaakumpaa kehon puoliskoa. Melkein kaikki selkärankaiset eläimet käyttävät mieluummin oikean tai vasemman puolen raajoja tai aistielimiä.
14.12.2010.
Parvet, laumat ja yhdyskunnat tarjoavat monien eläinlajien yksilöille mahdollisuuden selviytyä ravinnonhankinnasta, vihollisista tai suvunjatkamisesta.
29.09.2010.
Vanhin todiste härkien ja ihmisten välisistä otteluista on löydetty Kreetasta.
28.07.2010.
Monet lajit kätkevät ravintoa pahan päivän varalle. Useiden eri kätköjen sijaintia ei ole aina helppo muistaa, mutta yleensä suurin osa niistä löytyy. Lisäksi eläimet tarvitsevat muistia suunnistaessaan maastossa.
28.07.2010.
Testaa tietosi eläimistä. Tutustu tieku.fi-sivuston leikkimielisiin eläinaiheisiin tietokilpailuihin.
20.07.2010.
Kaskelotin aivot painavat 7,5 kiloa, sammakon aivot taas vain 0,1 grammaa. Tutustu muihin isoihin ja pieniin aivoihin.
TK nr. 3/2010 s. 26-31.
Merissä on elämää pohjaa myöten, mutta syvänmeren eliöt tunnetaan edelleenkin huonosti. Tietovajausta täyttää osaltaan saksalainen Alfred Wegener -instituutti. Sen tutkijat ovat nostaneet pintaan
eliöitä, jotka ikuinen pimeys ja kova paine ovat muokanneet hyvin omintakeisiksi.
08.02.2010.
Mikä eläinlaji saa eniten jälkeläisiä? Mitä hyötyä siitä on, että seuraavan sukupolven edustajia on paljon?
TK nr. 13/2009 s. 64-69.
Evoluution näkökulmasta on vaikeaa selittää, miksi monet eläimet tappavat ja syövät omia poikasiaan. Usein kannibaalit ovat samalla huolehtivaisiavanhempia. Kannibalismia on nyt tutkittu tietokonemallin avulla, ja näyttää siltä, että lajinkehityksen kannalta se voi olla toimiva strategia. Näin poikueesta valikoituvat elinkelpoisimmat yksilöt.
TK nr. 3/2006 s. 50-53.
Simpanssilta sujuu yhteenlasku, lintu tunnistaa hautomiensa munien määrän ja salamanterikin tietää, että kolme on enemmän kuin kaksi. Eläinten matemaattiset valmiudet ovat hämmästyttävän hyvät. Niihin perehtymällä voidaan ymmärtää, miten ihminen oppii laskemaan ja miten aivojen häiriötiloja voidaan parantaa.
Tilaus : Seuraa alusta alkaen Tieteen Kuvalehden kolmiosaista sarjaa, jossa käsitellään syystä tai toisesta Pohjois-Amerikkaan päätyneiden ihmisten vaiheita.
Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!