13.02.2011.
Kuningatar Nefertiti alkoi puolisonsa kuoleman jälkeen vehkeillä pysyäkseen vallan kahvassa. Lue lisää muinaisesta poliittisesta jännitysnäytelmästä ja sen osapuolista.
13.02.2011.
Vaikka Tutankhamon on yksi kuuluisimpia faraoita, maine perustuu lähinnä hänen hautansa esineistöön eikä suinkaan hänen saavutuksiinsa. Ilmeisesti hänellä ei ollut mitään tekemistä Zananza-jutunkaan kanssa.
13.02.2011.
Prinsessa Meritaton nousi kuningattareksi vanhempiensa rinnalle.
13.02.2011.
Ekhnatonin kuolema sysäsi liikkeelle tapahtumasarjan, joka johti heettiläisen prinssin murhaan.
13.02.2011.
Useimmat säilyneet lähteet ja arkeologiset todisteet viittaava siihen suuntaan, että Zananza-jutun roisto olisi ollut leskikuningatar Neferititi.
TK nr. 1/2008 s. 48-55.
Kheopsin pyramidi oli yli 4 000 vuoden ajan maailman korkein rakennelma. Sen rakennustapa askarrutti jo antiikin kreikkalaisia. Kaikissa siitä esitetyissä näkemyksissä on aina ollut huomattavia heikkouksia. Ranskalaisen arkkitehdin Jean-Pierre Houdinin keväällä 2007 julkistama teoria vaikuttaa olevan ensimmäinen, joka voi selittää tyhjentävästi sen, miten pyramidi pystytettiin.
15.09.2010.
Lyhytkasvuisilla naisilla saattoi olla erityisasema muinaisessa Egyptissä.
10.09.2010.
Vihkisormuksia käytettiin jo Rooman valtakunnassa. Tapa levisi kristinuskon mukana.
06.08.2010.
Kiertotie koitui 50 000 persialaissotilaan kuolemaksi egyptiläisessä autiomaassa.
TK nr. 5/2000 s. 50-55.
Keskellä Egyptin hiekkaerämaata sijaitsevan keitaan kupeessa on käynnissä suururakka: mittasuhteiltaan vertaistaan hakevan muinaishaudan tutkimustyö. Sen on arvioitu olevan jopa yli 10 000 ajanlaskun alun molemmin puolin eläneen egyptiläisen viimeinen leposija.
TK nr. 13/2001 s. 67-70.
Yhdeksänvuotiaana Jean-François Champollion innostui Rosetten kivestä, jonka Napoleon oli tuonut Egyptistä. Kielellisesti erittäin lahjakas ranskalaispoika oli asettanut tavoitteekseen tulkita ensimmäisenä vanhat egyptiläiset kirjoitusmerkit...
11.11.2009.
Kaksi farao Amentotep III:tta esittävää veistosta löydettiin hautatemppelin lähistöltä Luxorista.
TK nr. 2/2007 s. 30-35.
Kairon Egyptiläisessä museossa on säilytetty yli sadan vuoden ajan
tuntemattoman nuoren
miehen vain hätäisesti muumioitua ruumista.
Vainajasta ei tiedetä juuri muuta kuin se, että hänen viimeiset hetkensä olivat tuskan täyttämiä. Edes palsamointi ei
häivyttänyt rajun kuolinkamppailun jälkiä hänen maallisista jäännöksistään.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.