dna

Sivu 1 / 3Jatka
Nykyrutto ei juuri eroa mustasta surmasta

27.04.2012.

1300-luvulla tappavan epidemian aiheuttaneen bakteerin perimä on saatu kartoitettua. Se ei näytä juuri muuttuneen epidemiaa seuranneina vuosisatoina.

Lue lisää
Tutkija selvitti sairastumisriskinsä

26.12.2011.

I 2009 kortlagde bioingeniøren Stephen Quake fra Stanford University sit genom som en af de første. Det afslørede flere sandsynligheder for alvorlige sygdomme.

Lue lisää
Haluatko testata tulevan lapsesi geenit?

26.12.2011.

>strong>ONGELMA 4 Perimäanalyysi selvittää sikiön riskin sairastua. Analyysejä on myös arvostelu, sillä niillä voidaan perustella aborttia.

Lue lisää
Kerrotko puolisollesi perimäsi salat?

26.12.2011.

Oletko valmis kertomaan tulevalle puolisollesi riskialttiista perintötekijöistäsi?

Lue lisää
Paljastanko sairaat geenit sisaruksille?

26.12.2011.

Jos saat selville, että sinulla on vakavan sairauden tautigeeni, jaatko tiedon sisarustesi kanssa? He ovat ehkä perineet saman geenin.

Lue lisää
Haluatko tietää, että sairastut?

26.12.2011.

Oletko valmis kartoittamaan perimäsi siinäkin tapauksessa, että analyysissä selviää riski sairastua tautiin, johon ei ole hoitoa?

Lue lisää
Perimä: Mitä haluan tietää itsestäni?

26.12.2011.

Puhkeaako diabetes? Sairastunko vanhana Alzheimerin tautiin? Perivätkö lapseni minulta haitallisia geenejä? Perimäanalyysi paljastaa riskit. Haluatko tietää?

Lue lisää
Visa: Testaa tietosi elimistöstä

03.08.2011.

Minkä elimen siirtoja on tehty eniten? Vastaa kysymyksiin, niin saat selville, miten hyvin sinulla on lääketiede hallussa.

Lue lisää
Perimä elää

TK nr. 11/2011 s. 58-63.

Ihmisen perintöaines ei olekaan yhtä vakaata kuin on totuttu ajattelemaan.
Siihen kuuluu liikkuvia dna:n osia, jotka sekoittavat geenejä ja tuottavat
uusia perinnöllisiä ominaisuuksia. Nämä niin sanotut transposonit voivat
sekä heikentää että parantaa yksilön – ja myös lajin – elinkelpoisuutta.

Lue lisää
Geenikartalla kaikki eivät ole samaa maata

TK nr. 9/2011 s. 52-57.

Tähän mennessä ihmisen
perimä on kartoitettu jo
tuhansia kertoja. Ihmislajin
sisäinen monimuotoisuus
tunnetaankin nyt noin
95-prosenttisesti. Mitä
enemmän geneettisestä
muuntelusta tiedetään,
sitä helpompi on tutkia ja käsittää yksilöllisyyden
ja ihmisyyden avaintekijöitä.

Lue lisää
Dna nousee jaloilleen

TK nr. 6/2011 s. 26-29.

Tutkijat ovat saaneet dna-pätkät muodostamaan kolmiulotteisia nanorakenteita, jotka voidaan ohjelmoida. Näin on syntynyt dna-robotti, joka liikkuu, viestii muiden nanolaitteiden kanssa ja kantaa kuormia pitkin dna:sta taiteltua verstasta.

Lue lisää
Miksi jotkin aineet aiheuttavat syöpää?

04.02.2011.

Syöpä syntyy, kun solut alkavat jakautua hallitsemattomasti. Miksi näin tapahtuu?

Lue lisää
Mutaatio tuotti uuden omenalajikkeen

24.11.2010.

Uusi Grand Gala -omena on 38 prosenttia painavampi kuin lajike, josta se muodostui.

Lue lisää
Hiustukosta piirtyi muinaisihminen

TK nr. 11/2010 s. 24-31.

4 000 vuotta sitten Grönlannissa elänyt mies järjesti tutkijoille jymy-yllätyksen hiuksillaan. Niissä säilynyt dna paljasti paitsi hänen koko perimänsä myös aivan odottamattomia sukulaisuussuhteita.

Lue lisää
Tsaariperhe: Yksikään ei selvinnyt hengissä

23.09.2010.

Geenitesti pani pisteen arvailuille tsaariperheen kohtalosta.

Lue lisää
Ikä riippuu geeneistä

13.08.2010.

Ihmiset ikääntyvät eri tahtiin. Lisäksi lähes puolet ihmisistä on jo syntyessään vanhempia kuin muut. Asiaan näyttää vaikuttavan äskettäin löydetty geeni.

Lue lisää
Suurmiehen irvikuva

TK nr. 10/2010 s. 26-31.

Kun brittiegyptologi Howard Carter löysi ryöstöltä säästyneen kuningashaudan vuonna 1922, hän piirsi oman nimensä lisäksi historiaan vainajan nimen. Hauta kuului farao Tutankhamonille. Hänen kultainen kuolinnaamionsa antoi kasvot muinaisen Egyptin vahvuudelle. Sääli vain, että farao ei vastannut imagoaan.

Lue lisää
Hyvä ja paha klooni

TK nr. 6/2000 s. 22-29.

Kloonauksen eettisistä ongelmista ja pelkoa herättävistä sovellusmahdollisuuksista on jo viritelty keskustelua. Sen sijaan sitä, millaisia ihmiskuntaa suoraan ja välillisesti hyödyttäviä ratkaisuja kloonaus tarjoaa moniin lääketieteellisiin ongelmiin, on käsitelty julkisuudessa toistaiseksi melko vähän.

Lue lisää
Ilmastonmuutos tappoi villamammutit

06.04.2010.

Villamammuttikantojen romahdus johtui ilmastonmuutoksesta eikä metsästyksestä. Lähtölaskenta alkoi jääkauden päättyessä.

Lue lisää
Elämän viivakoodi

TK nr. 5/2005 s. 34-39.

Nykyisin tunnetaan noin 1,7 miljoonaa eläinlajia. Tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä usein lajien erottaminen toisistaan on ollut käytännössä mahdotonta. Nyt luokittelussa aletaan käyttää eläinten perimän tiettyä dna-jaksoa, joka on jokaisella lajilla yksilöllinen.

Lue lisää
Sivu 1 / 3Jatka