CO2

  • Kieppuvaa energiaa

    Vauhtipyörästä voi tulla säätövoimavarasto sähköverkkoihin. Kun päästötöntä energiaa varastoidaan kieppuviin pyöriin, kulutushuippuja ei enää tarvitse tasata hiili- tai kaasuvoimaloilla. Autossa vauhtipyörä ottaa talteen jarrutus­energiaa, ja satelliitissa se on kevyempi ja kestävämpi kuin akku.

  • Mangrovemetsä sitoo rutkasti hiiltä

    26.11.2011.

    Trooppisten rannikoiden mangrovemetsiä kannattaa suojella, sillä ne varastoivat jopa viisi kertaa niin paljon hiiltä neliökilometriä kohti kuin muut trooppiset metsät.

  • Ilmastonmuutos vähentää ilmarakoja

    23.06.2011.

    Kasvit viilentävät ympäristöään vähemmän, kun ilma sisältää paljon hiilidioksidia.

  • Miten Aurinko on syntynyt?

    21.09.2010.

    Aurinko on hehkuva kaasupallo. Miten se on muodostunut ja pysyy koossa?

  • Vihreää kultaa

    TK nr. 3/2009 s. 24-29.

    Fossiilisille polttoaineille etsitään kuumeisesti ympäristöä säästäviä vaihtoehtoja. Viime aikoina lupaavimpien ehdokkaiden joukkoon on noussut leväöljy. Levät sitovat hiilidioksidia, kasvavat nopeasti, ja niistä saadaan monta kertaa enemmän öljyä kuin esimerkiksi öljypalmusta. Leväviljelmät eivät myöskään vie peltoalaa ruoantuotannolta.

  • Entä jos päästöt eivät pienene?

    TK nr. 4/2010 s. 58-65.

    Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulokset jäivät laihoiksi: sitovia päästörajoituksia ei syntynyt ja ilmastonmuutos uhkaa riistäytyä käsistä. Osa tutkijoista uskoo, että nyt tarvitaan rajuja toimenpiteitä. He ovat esittäneet joukon keinoja, jotka poistavat hiilidioksidia ilmakehästä tai heijastavat auringonsäteilyä pois Maasta. Toimenpiteiden teho ja toteutuskelpoisuus vaihtelevat suuresti.

  • Mukaudu tai muuta

    TK nr. 14/2009 s. 44-51.

    Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen biologinen koe. Mitä tapahtuu, kun maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta? Alkaako eläin- ja kasvilajien joukkotuho vai sopeutuvatko ne uusiin oloihin? Vastaus selviää viimeistään sadan vuoden kuluttua. Ilmaston lämpeneminen on saanut jo nyt monet lajit muuttamaan elinaluettaan tai -tapojaan.

  • Biomuovi kasvaa pellossa

    TK nr. 16/2010 s. 62-65.

    Teollisuus kehittää määrätietoisesti kierrätettäviä ja luonnossa hajoavia muoveja. Öljyn sijaan
    niitä tehdään muun muassa maissista ja biojätteistä. Samalla kasvihuonekaasupäästöt pienenevät
    ja jätekuorma kevenee. Muovintuotanto voi jopa vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

  • Savukaasut puhtaampina taivaalle

    TK nr. 11/2010 s. 38-41.

    Voimaloista, jalostamoista ja tehtaista tupruaa ilmaan ilmaston
    lämpenemistä kiihdyttävää kasvihuonekaasua, hiilidioksidia.
    Sen talteenotto ja varastointi on teknisesti mahdollista, mutta
    käytännössä kallista. Norjassa etsitään siihen edullisia keinoja.

  • Kuuma kierre

    TK nr. 10/2010 s. 62-67.

    Metsäpalojen vaikutus ilmastoon on yllättävän
    suuri, sillä tutkimusten mukaan
    palojen vapauttama hiilidioksidimäärä aiheuttaa viidesosan maapallon
    ilmaston lämpenemisestä. Palot voivat jopa kiihdyttää lämpenemistä niin, että metsäpalojen riski vain kasvaa.

  • Virtuaalinen planeetta

    TK nr. 9/2010 s. 24-29.

    Maailman tehokkaimpien supertietokoneiden laatimat kolmiulotteiset mallit antavat havainnollisen kuvan siitä, miten luonnonvoimat ja ihmisen aiheuttamat päästöt vaikuttavat planeettamme
    tulevaisuuteen. Muun muassa merivirroista, pilvistä, tulivuorenpurkauksista ja maanjäristyksistä
    kerätyt tiedot auttavat varautumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja luonnonkatastrofeihin.

  • Puut myllersivät maan ja ilman

    TK nr. 10/2008 s. 68-73.

    Yhdysvalloista löytynyt kahdeksan metriä korkea puufossiili kertoo yhdestä Maan historian merkittävimmästä murroksesta. 385 miljoonaa vuotta sitten ensimmäiset puut alkoivat muodostaa metsiä ja muuttivat niin Maan pintaa kuin ilmakehääkin.

  • Myrkkyjärvi kuplii energiaa

    TK nr. 11/2008 s. 56-59.

    Kivujärven uumenissa Keski-Afrikassa on kaasulataus, joka voi pahimmassa tapauksessa tappaa kaksi miljoonaa ihmistä. Nyt pommi aiotaan purkaa ja ottaa metaanivarat hyötykäyttöön. Järvi voisi tuottaa edullista uusiutuvaa energiaa esimerkiksi koko Ruandan kahdeksanmiljoonaiselle väestölle.

  • Meri happanee

    TK nr. 11/2009 s. 22-27.

    Hiilidioksidipäästöt
    tuntuvat myös merissä. Kun hiilidioksidi liukenee
    ilmasta meriin, merivesi
    happamoituu ja kalkkikuoriset eliöt – korallit,
    kotilot ja äyriäiset – ovat pian pulassa. Jos meren ravintoketjun perusta järkkyy, seuraukset
    koskevat myös ihmistä.

  • Hiilidioksidi talteen maan alle

    TK nr. 16/2004 s. 42-45.

    Voimalaitosten piipuista
    tupruaa kolmasosa ihmisen
    aiheuttamasta ilmakehän
    hiilidioksidikuormituksesta.
    Nyt selvitetään, voidaanko
    hiilidioksidi erottaa voimaloiden
    savukaasuista ja säilöä sitten
    maan alle. Jos menetelmä
    toimii, hiilidioksidipäästöt
    vähenevät ratkaisevasti.

  • Lämpö nousee

    TK nr. 12/2006 s. 78-85.

    Ilmaston voimakas lämpeneminen viime vuosikymmenien aikana on seurausta ihmisen toiminnasta johtuvasta kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Vaikka ilmastomalleissa on yhä epävarmuustekijöitä, kaikki merkit viittaavat siihen, että maapallon ilmasto muuttuu tulevaisuudessa rajusti.

  • CO2 saasteesta polttoaineeksi

    TK nr. 8/2009 s. 42-45.

    Tulevaisuudessa kasvihuonekaasut ehkä kierrätetään
    polttoaineeksi. Nanoputkien avulla ilmastonmuutoksen suurin konna, hiilidioksidi, saadaan muutettua auton
    tankkiin sopiviksi hiilivedyiksi. Tarvittavaa tekniikkaa
    kehitetään yhteiseurooppalaisessa ELCAT-hankkeessa.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.