Charles Darwin

Visa: Testaa tietosi Charles Darwinista

08.05.2012.

Miksi Charles Darwinin oli hylättävä haaveet lääkärinurasta? Testaa tietosi kuuluisasta luonnontutkijasta.

Lue lisää
Kallio puhkesi kukkimaan

TK nr. 15/2011 s. 66-71.

1800-luvun alkupuolella brittilaivasto kaipasi kipeästi uutta tukikohtaa Atlantille. Tuliperäinen Ascension sopii tarkoitukseen täydellisesti sijainniltaan mutta oli liian karu asuttavaksi pysyvästi. Ongelman ratkaisi kasvitieteilijä
Joseph D. Hooker, joka siirsi saareen kasveja eri puolilta maailmaa. Muutamassa vuosikymmenessä saari alkoi kukoistaa.

Lue lisää
Luonnonvalinta ei vitkastele

25.02.2010.

Charles Darwin selitti uusien lajien synnyn luonnonvalinnalla. Nyt on huomattu, että lajien ominaisuudet saattavat muuttua vain parin sukupolven aikana.

Lue lisää
Luonnonvalinta ei vitkastele

TK nr. 3/2010 s. 70-71.

Charles Darwinin ”Lajien synty” kuvasi 150 vuotta sitten, miten eliöt ovat sukua toisilleen. Se selitti myös, miten luonnonvalinta muokkaa eliöitä ja lopulta johtaa uusien lajien syntyyn. Tavallisesti
evoluutio on hidas prosessi, mutta joskus lajin ominaisuudet muuttuvat jo parissa sukupolvessa.

Lue lisää
Leakeyn perhe ihmiskunnan alkukodissa

TK nr. 8/2001 s. 71-74.

Louis ja Mary Leakey alkoivat olla
pakkotilanteessa: rahat olivat käymässä vähiin ja rahoittajat vaativat näkyviä tuloksia. Sitten onni potkaisi yllättäen. Maasta pilkisti jotakin kiinnostavaa...

Lue lisää
Kaukoputki rikkoo rajojaan

TK nr. 5/2006 s. 42-49.

Tähtitieteen alalla edistys on päivän sana. Tutkijat saavat käyttöönsä superteleskooppeja, jotka ovat teknisesti valovuosia edellä nykyisistä havaintovälineistä. Kehityksen taustalla on kolme innovaatiota:

Lue lisää
Sopeutujat selviävät eläinkunnan menestystarinat

TK nr. 13/2005 s. 68-77.

Eläinlajit kehittyvät koko ajan. Evoluution aikana eri lajit ovat kokeilleet miljoonia eri vaihtoehtoja. Niistä osa on hävinnyt melko nopeasti, osa taas on osoittautunut sopeutumiskykyisiksi lajeiksi. Nämä eri eläinryhmien menestystarinat ovat muokanneet eliökuntaa.

Lue lisää
Kaula on kirahvin mitta

TK nr. 16/2000 s. 46-57.

Näyttävyys on valttia luonnossakin.
Pitkä kaula takaa kirahviurokselle
mahdollisuuden suvunjatkamiseen.
Toinen, toissijainen, etu on se, että
sillä eläin yltää syömään puunlatvoista.

Lue lisää
Uusia lajeja syntyy pikavauhtia

TK nr. 2/2001 s. 36-39.

Perinteisen käsityksen mukaan lajien kehittyminen on hidas prosessi, joka kestää tuhansia ellei satojatuhansia vuosia. Nyt on saatu näyttöä siitä, että lajiutuminen voi tapahtua selvästi lyhyemmässä ajassa.

Lue lisää
Darwin epäröi teoriansa julkaisemista

TK nr. 3/2001 s. 69-72.

Vuonna 1831 Charles Darwin sai paikan luonnontutkijana
Beagle-laivalla, joka teki viiden vuoden purjehduksen maailman ympäri. Matkalla Darwin keräsi aineistoa teoriaansa varten, mutta vasta 28 vuotta myöhemmin hän julkaisi teoksen, joka muutti monien maailmankuvan.

Lue lisää
Usko tieteen haastajana

TK nr. 7/2000 s. 36-39.

Joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa vaikuttaa vahva uskonnollinen liike, joka
vaatii evoluutioteorian poistamista koulujen opetusohjelmasta. Nämä ns. kreationistit haluavat korvata sen kirjaimelliseen Raamatun tulkintaan perustuvalla luomisopilla, jonka mukaan lajit eivät ole kehittyneet ja maapallo luotiin 6000–10 000 vuotta sitten.

Lue lisää
Luotu uskomaan

TK nr. 9/2009 s. 60-67.

Lue lisää
Kilpailu Darwinin kompastuskivi

TK nr. 15/2003 s. 30-33.

Evoluutioteorian perustana olevat Darwinin opit ovat saaneet uusia haastajia. Lajien kehityksen veturina voikin olla yhteistoiminta eikä kilpailu. Eläinten seksielämän
monipuolisuus taas asettaa vanhan opin parittelukumppanin valinnasta outoon valoon.

Lue lisää
Mies, joka keksi lajien lait

TK nr. 1/2009 s. 65-67.

12. helmikuuta tulee kuluneeksi 200 vuotta Charles Darwinin syntymästä. Darwin kiteytti edeltäjiensä ja aikalaistensa ideat ja omat oivalluksensa evoluutioteoriaksi, joka on ohjannut luonnontieteellistä tutkimusta ehkä enemmän kuin mikään muu oppi.

Lue lisää
Sairaus antoi aikaa pohtia

TK nr. 1/2009 s. 68-73.

Darwinista kehittyi luonnontutkija ja merkittävä tiedemies monen mutkan kautta. Hänelle oli leimallista sairaalloisuus ja epävarmuus omista kyvyistä. Hän käytti aina paljon aikaa aineiston keräämiseen ennen kuin uskaltautui julkaisemaan sitä koskevia ajatuksiaan.

Lue lisää
Hidasvaikutteinen pommi

TK nr. 1/2009 s. 74-77.

Darwin kirjoitti tärkeimmäksi osoittautunutta teostaan 20 vuotta. Hän keräsi aineistoa, keskusteli tutkijatovereidensa kanssa ja kärsi, sillä hän tiesi, että teos tulisi järkyttämään syvästi hänen uskonnollista vaimoaan. Vähältä piti, ettei hänen työnsä valunut hukkaan.

Lue lisää
Vaikea pala nieltäväksi

TK nr. 1/2009 s. 78-81.

Aikalaiset tyrmistyivät Darwinin kehitysteoriasta. Pöyristyttävintä siinä ei ollut ajatus lajien muuttumisesta vaan luonnonvalinnan sattumanvaraisuus. Vielä nytkin, kun genetiikka on valottanut geenien roolia lajinkehityksessä, monet kaipaavat siihen yliluonnollista tekijää.

Lue lisää
Tauti tekee hyvää

TK nr. 16/2003 s. 36-37.

Ihmisen riesana on vaivoja ja sairauksia, jotka luonnonvalinnan luulisi karsineen ajat sitten. Selitys voi olla se, että taudit ja tuskat ovat säilyneet keskuudessamme,
koska niistä on ollut koko ihmislajin kannalta enemmän hyötyä kuin haittaa.

Lue lisää
Eläinten tunne-elämä

TK nr. 1/2004 s. 38-41.

Käsitykset eläinten käyttäytymisestä ovat
muuttumassa. Ehkä ne eivät toimikaan vain vaistojen varassa. Ajatusta eläinten tunteista ei enää torjuta suoralta kädeltä. Monien tutkijoiden mukaan siitä on myös
vahvaa tieteellistä näyttöä.

Lue lisää
Uusia lajeja läheltä ja kaukaa Luonto yllättää

TK nr. 8/2006 s. 40-45.

Luontoa ei ole tutkittu niin perusteellisesti, että kaikki eläinlajit tunnettaisiin. Uusia lajeja ei välttämättä tarvitse lähteä etsimään kaukaa viidakoista, vaan niitä löytyy museoistakin. Joidenkin lajien olemassaolo osataan myös ennustaa.

Lue lisää