Cern

Montako ulottuvuutta on olemassa?

05.03.2012.

Einsteinin jälkeen kaikkeus kuvattu on neliulotteiseksi, kolme tilaulottuvuutta ja yksi aikaulottuvuus. Nyt näyttää siltä, että ulottuvuuksia on jopa 11.

Lue lisää
Cernissä pyydystetään antivetyä

06.05.2011.

Pieni määrä antivetyä voi auttaa selittämään, miksi kaikkeudessa on lähes yksinomaan ainetta eikä antiainetta.

Lue lisää
Antivety joutui atomiloukkuun

TK nr. 7/2011 s. 60-61.

Alkuräjähdyksessä syntyi yhtä paljon ainetta ja antiainetta, mutta silti nykyään kaikkeudessa on vain
ainetta. Asian selittäminen on tuottanut fyysikoille päänvaivaa, mutta nyt on päästy askel eteenpäin.
Cernissä on vangittu antivetyä magneettikenttään, joten antiainetta voidaan nyt tutkia aivan läheltä.

Lue lisää
Neutriino lyö ällikällä

TK nr. 18/2010 s. 30-33.

Neutriinoista on vaikeaa päästä selville. Tämä on etevimpienkin fyysikoiden täytynyt tunnustaa, kun lähes massattomilla, sähköisesti neutraaleilla alkeishiukkasilla tehdyt kokeet ovat tuottaneet hämmentäviä tuloksia kerta toisensa jälkeen. Neutriinojen havainnointi on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Kaiken lisäksi niitä voi olla useampia tyyppejä kuin tähän asti on oletettu.

Lue lisää
Ilmastoa ohjaa kosminen säteily

TK nr. 3/2000 s. 50-51.

Maapallon keskimääräinen
lämpötila on noussut selvästi sadan viime vuoden aikana. Syyllisenä on yleisesti pidetty kasvihuoneilmiötä, mutta nyt tanskalaistutkijat ovat esittäneet uuden teorian. Sen mukaan ilmastonmuutoksen syynä on kosminen säteily, joka vähentää pilvien muodostumista ja sitä
kautta nostaa ilmaston lämpötilaa.

Lue lisää
Antimaterian selitystä etsimässä

TK nr. 11/2000 s. 38-41.

Maailmankaikkeuden synty ja antimateria ovat pitkään askarruttaneet tutkijoita. Koska alkuräjähdyksessä olisi pitänyt syntyä suunnilleen yhtä paljon materiaa ja antimateriaa, niiden olisi pitänyt kumota toisensa. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Nyt kaksi
tutkijaryhmää yrittää kilvan selvittää, miten materia ja antimateria eroavat toisistaan.

Lue lisää
Riskialtis atomiaika

TK nr. 3/2001 s. 22-31.

Eri puolille maapalloa on varastoitu 200 000 tonnia runsasaktiivista ydinjätettä. Väliaikaisvarastojen laatu vaihtelee, eikä kukaan tiedä, miten ydinjäteongelma lopulta ratkaistaan. Nyt, kun ydinvoimaa on käytetty jo puoli vuosisataa,
on tullut aika selvittää
loppuratkaisuvaihtoehdot.

Lue lisää
Higgsin hiukkasten jäljillä

TK nr. 3/2003 s. 60-65.

Tuhannet insinöörit, teknikot ja fyysikot valmistelevat
mittavaa koetta, jossa pyritään selvittämään painovoiman salaisuutta. Jos koe onnistuu, saadaan selville, miksi maailmankaikkeudessa on massaa.

Lue lisää
Rutkasti antiainetta

TK nr. 8/2003 s. 34-37.

Ensimmäistä kertaa tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan suuria määriä antiatomeja. Cernissä on saatu aikaan paljon antivetyä, vedyn peilikuvaa. Antivety saattaa
mullistaa nykyisiä käsityksiä tilasta, ajasta ja aineesta, ja se voi jopa vetää maton modernin fyysikan perusteiden alta ja johtaa täysin uuteen maailmankuvaan.

Lue lisää
Alussa kaikkeus oli nestettä

TK nr. 11/2009 s. 34-35.

Kun fyysikot jäljittelivät kiihdytinkokeissa maailmankaikkeudessa juuri alkuräjähdyksen
jälkeen vallinneita olosuhteita, tulos oli melkoinen yllätys: näyttää siltä, että universumin alkuhetkillä kaikki aine oli nestemäistä eikä kaasua, kuten tähän asti on oletettu.

Lue lisää
Fysiikan kärkipaikka

TK nr. 13/2004 s. 38-43.

Z-hiukkaset, lumokvarkit, antiatomit, kaonit ja gluonit.
Jo 50 vuoden ajan Euroopan ydintutkimuskeskuksen
Cernin tutkijat ovat keskittyneet maailmankaikkeuden pienimpiin hiukkasiin. Sveitsissä Geneven alla sijaitsevien kiihdyttimien avulla päästään kurkistamaan niin protonin sisään kuin aikaan heti alkuräjähdyksen jälkeen.

Lue lisää
Löytyykö higgs?

TK nr. 15/2007 s. 50-59.

Toukokuussa 2008 otetaan käyttöön maailman suurin hiukkaskiihdytin LHC. Sillä jäljitellään oloja, jotka vallitsivat kaikkeudessa heti alkuräjähdyksen jälkeen. Se löytää ehkä teorian ennustaman Higgsin hiukkasenkin.

Lue lisää
Maailman tietokoneet yhdistävät voimansa

TK nr. 2/2008 s. 62-65.

18 vuotta sittenWorld Wide Webmullisti internetin. Se avasi tietoverkon maallikoillekin. Seuraava mullistusvoi olla Grid. Se liittää tietokoneet yhteen niin, että internetin kautta pääsee lainaamaan muiden käyttäjien koneita.

Lue lisää