TK nr. 17/2009 s. 22-29.
Amazonin ja sen sivujokien rannoilla eli ehkä vielä viisisataa vuotta sitten miljoonia ihmisiä, jotka osasivat muuttaa sademetsän köyhän maaperän tuottoisiksi viljelmiksi. Äskettäin Pohjois-Brasiliasta löytyi 28 muinaisen kaupungin jäännökset. Amazonasin kaupunkikulttuuri hävisi, kun eurooppalaisten tuomat taudit surmasivat lähes koko väestön.
TK nr. 9/2009 s. 42-49.
Pantanal on maailman suurin kosteikko. Siellä elää 463 eri lintulajia, 132 nisäkäslajia, 85 matelijalajia ja 263 kalalajia. Kasvikunnan kirjo käsittää yli 1 800 lajia. Elämä seuraa veden rytmiä. Kalat ja sammakkoeläimet kukoistavat marraskuusta huhtikuuhun, kun sateet
saavat joet tulvimaan ja 80 prosenttia alueesta on veden peitossa. Kuivana kautena suuri
osa rämeiköstä muuttuu metsäksi ja savanniksi. Se on lintujen ja maaeläinten juhlaa.
TK nr. 1/2009 s. 60-61.
Brasilian sademetsissä elävän intiaaniheimon kieli näyttää olevan ainutlaatuinen. Pirahãn kielessä on poikkeuksellinen kielioppi ja omintakeinen tapa tuottaa äänteitä. Tutkijat ovat ymmällään, sillä käsitykset kaikille kielille yhteisistä piirteistä eivät sovi pirahãan.
TK nr. 6/2006 s. 34-39.
Brasilian rannikkoalueilla elävä kultaleijona-apina oli vuosisatojen ajan suosittu lemmikkieläin. Luonnossa laji oli jo kuolemaisillaan sukupuuttoon, koska sen elinympäristöstä suurin osa oli tuhoutunut. Laajojen suojelutoimien ansiosta apinoiden kanta kasvaa, ja niitä siirretään nykyään myös eläintarhoista uusille suojelualueille sademetsiin.
TK nr. 8/2003 s. 62-65.
Brasilialaiset kutsuvat jättiläissaukkoa vesisudeksi. Se on ravintoketjun viimeinen lenkki, joka ei pelkää edes kaimaania ihmisestä puhumattakaan. Jättiläissaukot
yhdistävät yleensä voimansa, kun ne saalistavat ravinnokseen kaloja joista ja järvistä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.