TK nr. 1/2001 s. 72-79.
Hakkuut, metsäpalot, salametsästys ja laiton eläinkauppa ovat romahduttaneet orankien lukumäärän. Jos kehitys jatkuu yhtä nopeana, oranki kuolee 20 vuoden kuluessa sukupuuttoon. Tieteen Kuvalehti on vuoden mittaan käsitellyt orankien hätää ja suojelutoimia. Artikkelisarja päättyy raporttiin Borneon sademetsästä.
TK nr. 8/2004 s. 30-31.
Borneon norsujen on uskottu polveutuvan sinne 1700-luvulla tuoduista työnorsuista. Dna-tutkimus osoittaa käsityksen vääräksi: kanta muodostaa oman noin 300 000 vuoden aikana kehittyneen alalajin.
TK nr. 11/2010 s. 32-37.
Borneossa Whiterockin luolaa vuonna 2009 tutkimaan lähtenyt retkikunta ei odottanut löytävänsä
mitään mullistavaa, mutta toisin kävi. Luolan yhdessä haarassa tuntui yllättäen vetoa ja sen perältä kantautui veden solinaa. Ääntä seuranneet tutkijat löysivät luolasta tuntemattoman haaran.
Vaikka tutkimukset ovat kesken, uusi osa tekee Gua Batu Putihin luolastosta maailman suurimman.
TK nr. 1/2002 s. 46-51.
Filippiinien ja Malesian välisen Sulunmeren saarien edustalla on kokonaisia paalujen varaan rakennettuja kyliä. Niiden asukkaat, bajaut, viettävät kirjaimellisesti merielämää. Heidän mielestään maa on vain kuolleita varten.
TK nr. 6/2000 s. 34-37.
Indonesian orankien elinalueet kutistuvat päivä päivältä. Ympäristöjärjestöt yrittävät pelastaa tilanteen istuttamalla tuhoutuneen sademetsän tilalle uusia puita.
TK nr. 9/2000 s. 54-57.
Orankien tarkkaa lukumäärää oli ennen mahdotonta selvittää.
Nyt sademetsän orangit lasketaan infrapunakameralla ilmasta käsin. Laskennan jälkeen suojelutoimet voidaan kohdistaa oikein.
TK nr. 10/2000 s. 20.
Avustustöihin lähtijöitä olisi paljon, mutta vapaita paikkoja on vain rajallisesti.
TK nr. 2/2000 s. 30-39.
Maailman orankikannan tulevaisuus on vaakalaudalla.
Vielä orankien pelastaminen on mahdollista, mutta aikaa
ei ole paljon. Jos mitään ei tehdä, Borneon ja Sumatran
sademetsissä elävät ihmisen lähisukulaiset saattavat
menettää elinalueensa muutamassa kymmenessä vuodessa.
TK nr. 2/2000 s. 40-41.
Orankien suojelu vaatii toimintaa monella eri alueella. Nyt on tärkeää auttaa mahdollisimman useaa yksittäistä orankia, mutta pitkän aikavälin tavoitteena on varmistaa orankien elinympäristön säilyminen.
TK nr. 3/2000 s. 20.
Orvot oranginpoikaset joutuvat opettelemaan selviytymistaitoja koulunpenkillä.
TK nr. 4/2000 s. 28-31.
Borneossa on koulu, jonka opetussuunnitelmassa on mm. sellaisia aineita kuin kiipeily, hedelmien kuoriminen ja pesän rakentaminen. Wanarisetin keskuksessa tutkijat opettavat orvoille orangeille taitoja, jotka ne luonnossa oppisivat omalta emoltaan.
TK nr. 7/2000 s. 20.
Orankien suojelujärjestö iloitsee Tieteen Kuvalehden lukijoiden tuesta.
TK nr. 8/2000 s. 20.
Tanskalainen lentoemäntä valitsi orangit ja vaihtoi ammattia.
TK nr. 18/2007 s. 36-41.
Borneossa täydennetään pienenevää orankikantaa palauttamalla luontoon yksilöitä, jotka ovat joutuneet tekemisiin ihmisen kanssa. Uhanalaisen lajin säilyttämiseksi perustettu Nyaru Mentengin suojelukeskus otti viime vuonna vastaan yli 200 kurjissa oloissa pidettyä orankia, jotka on määrä sopeuttaa elämään vapaudessa. Ne oppivat keskuksessa sademetsän luonnonvaraisten orankien tavoille.
TK nr. 5/2000 s. 20.
Hellyttävän poikasen pyydystämiseksi pitää pikkuorangin emo ensin tappaa.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.