26.03.2012.
Australiaistutkijat ovat tartuttaneet hyttysiin bakteerin, joka tuhoaa denguekuumetta aiheuttavan viruksen.
13.12.2011.
Mistä jo alakoulussa opittavat maantieteelliset nimitykset ovat peräisin?
27.07.2011.
Säästä puhutaan paljon, ja se kiinnostaa aina, mutta kuinka paljon oikeasti tiedät säästä eri puolilla maailmaa.
TK nr. 12/2001 s. 74-77.
Merenpohjan vuoret voivat osoittautua biologisiksi aarreaitoiksi. Australialaistutkijat ovat löytäneet 24 vuorelta satoja tuntemattomia tai jo sukupuuttoon kuolleiksi luultuja lajeja. Tämä voi olla vasta alkua, sillä merivuoria on kymmeniätuhansia.
12.11.2009.
20-tonninen kasvinsyöjälisko sai nimen kansanlaulun Matildalta.
TK nr. 10/2010 s. 62-67.
Metsäpalojen vaikutus ilmastoon on yllättävän
suuri, sillä tutkimusten mukaan
palojen vapauttama hiilidioksidimäärä aiheuttaa viidesosan maapallon
ilmaston lämpenemisestä. Palot voivat jopa kiihdyttää lämpenemistä niin, että metsäpalojen riski vain kasvaa.
TK nr. 9/2010 s. 18-23.
Australian sisäosien aroilla ja aavikoilla elävillä kameleilla on ollut tähän asti kissan
päivät. Viime aikoina näitä maailman ainoita luonnonvaraisia dromedaareja on kuitenkin alettu pitää niin haitallisina, että valtio
on päättänyt tukea kannan
harventamista. Tavoite on
kaataa joka vuosi ainakin 80 000 yksilöä eli sen verran
kuin populaatiot muuten
kasvaisivat luonnollisesti.
TK nr. 5/2000 s. 18.
Australiasta löydetyt kalliomaalaukset vanhin kuvaus shamaanirituaaleista
TK nr. 5/2004 s. 38-41.
Puutiaisten levittämästä vakavasta sairaudesta on tullut Australian suurten lepakoiden
eli lentävienkoirien vitsaus. Tolgan lepakkoklinikalla on keskitytty lentävienkoirien
hoitoon. Pääpaino on poikasten pelastamisessa, sillä ne takaavat lajin tulevaisuuden.
TK nr. 12/2001 s. 60-63.
Koalat ovat pian syöneet Australian etelärannikon saarten eukalyptusmetsät paljaiksi, ja niitä
uhkaa nälkäkuolema. Koska kansalliseläimien ampuminen ei tule
kysymykseen, koaloiden kannan kasvua yritetään hillitä sterilisaatiolla ja ehkäisyrokotteella.
TK nr. 14/2001 s. 56-59.
Nokkasiili on ehkä yksi oudoimmista ja menestyneimmistä eläinlajeista.
Se muistuttaa monilta piirteiltään enemmän matelijaa kuin nisäkästä
ja on kulkenut omia polkujaan
jo 100 miljoonaa vuotta. Laji on
yleinen koko Australiassa, tosin lajin tarkkaa yksilömäärää ei tiedetä.
TK nr. 10/2000 s. 10.
Miksi esimerkiksi Grönlanti ja Australia näyttävät karttakirjassa jokseenkin samankokoisilta, vaikka niillä on todellisuudessa huomattava kokoero?
TK nr. 16/2008 s. 36-39.
Yhdysvaltalaisen geologin Dallas Abbottin mukaan Intian valtamereen iskeytyi valtava asteroidi vain noin 5 000 vuotta sitten. Abbott kollegoineen uskoo, että iskun nostattaman hyökyaallon jättämät jäljet ovat edelleen nähtävissä Madagaskarissa ja Australiassa.
TK nr. 6/2000 s. 40-49.
Aboriginaaleiksi kutsutut Australian
alkuperäisasukkaat jäivät nopeasti alakynteen Euroopasta tulleiden siirtolaisten levittäytyessä mantereelle1800-luvulla. Pitkään jatkuneen järjestelmällisen sorron vuoksi he ovat vieläkin sosiaalisesti ja taloudellisesti valtaväestöä heikommassa asemassa.
TK nr. 7/2005 s. 60-63.
19. huhtikuuta 1770 James Cook näki Australian ensimmäistä kertaa
purjehdittuaan Endeavour-laivalla lähes kaksi vuotta. Hän johti tutkimusretkikuntaa, jonka Englannin meriministeriö oli lähettänyt valloittamaan tuntematonta maanosaa. Pitkän merimatkan aikana Cook kirjasi vaikutelmiaan laivan lokikirjaan.
TK nr. 10/2006 s. 68-73.
Australialainen professori Nicholas Thomas kertoo kirjassaan James Cookista asioita, jotka aiemmissa elämäkerroissa ovat jääneet taka-alalle. Kolmen pitkän tutkimusretkensä aikana Cook kiinnostui yhä enemmän vieraista kansoista ja yritti ymmärtää niiden tapoja, vaikka väärinkäsityksiä syntyi helposti. Hän tutki ihmisiä ja eri kulttuureja jo kauan ennen kuin antropologia hyväksyttiin tieteeksi.
TK nr. 13/2002 s. 46-47.
Ajatus lumessa tarpovista hirmuliskoista voi tuntua mahdottomalta.
Kaakkois-Australiassa
tehdyt löydöt kuitenkin viittaavat siihen, että liitukaudella eli kylmään sopeutuneita liskoja.
Eri hirmuliskolajeilla oli omat erityiskeinonsa selviytyä napaseudun hyisestä talvesta.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.