aurinkokunta

• •  
  •  
• 

  Avaruuden karkulaisilla voi olla elämää

  23.01.2012.

  Tuoreen tutkimuksen mukaan aurinkokuntien välillä harhailee yksinäisiä planeettoja. Näillä karkulaisilla voi esiintyä elämää.

  Lue lisää

• 

  Testaa tietosi avaruusasioista

  09.09.2011.

  Mikä oli ensimmäisen satelliitin nimi? Testaa tietosi avaruustutkimuksesta ja avaruudesta. Voit myös selvittää, tiedätkö aiheesta enemmän kuin ystäväsi.

  Lue lisää

• 

  10 kuvaa Kuusta

  01.08.2011.

  Nasan LRO-luotain ja LCROSS-satelliitti löysivät kesällä 2009 Kuusta Aurinkokunnan kylmimmän kolkan, kadonneen kuukulkijan ja Neil Armstrongin jalanjäljet.

  Lue lisää

• 

  Luotain tutkii Merkuriusta

  22.07.2011.

  Lähimpänä Aurinkoa kiertävän planeetan pintaa kartoitetaan 36 vuoden tauon jälkeen

  Lue lisää

• 

  Voiko kuulla olla kiertolainen?

  18.05.2011.

  Jonkin planeetan kuulla voi olla oma kiertolainen, mutta oman Aurinkokuntamme kuista sitä ei ole yhdelläkään.

  Lue lisää

• 

  Aurinkokunnalle löytyi kaksoissisar

  23.02.2011.

  Tähden HD 10180 ympärille on muodostunut omaa Aurinkokuntaamme hyvin paljon muistuttava planeettajärjestelmä.

  Lue lisää

• 

  Käytä hiirtä: Aurinkokunta numeroina

  22.07.2010.

  Tiesitkö, että Venuksessa lämpötila voi nousta 477 asteeseen? Tutustu interaktiiviseen piirustukseen Aurinkokunnasta ja ihmettele numerotietoja.

  Lue lisää

• 

  Aurinkokunta numeroina

  19.07.2010.

  Tiesitkö, että meteorimyrskyn aikana taivaalla saattaa näkyä 20 tähdenlentoa sekunnissa? Tässä voit lukea muita Aurinkokuntaan liittyviä hämmästyttäviä numerotietoja.

  Lue lisää

• 

  Elämälle otollinen alue

  TK nr. 1/2003 s. 54-55.

  55 Cancri on yhtä vanha ja yhtä
  suuri kuin Aurinko. Sen seurana on suuri kaasuplaneetta, joka kiertää
  tähteä samalla etäisyydellä kuin
  Jupiter kiertää Aurinkoa. Tämä vieras aurinkokunta näyttäisi tarjoavan mahdollisuudet elämän kehittymiselle.

  Lue lisää

• 

  Elämän rajoja etsimässä

  TK nr. 2/2004 s. 38-41.

  Ennen elämän äärirajoina pidettiin suolajärviä ja kuumia lähteitä. Uusi rajaviiva saattaa kulkea kilometrien syvyydessä, jossa ei ole valoa, happea eikä orgaanisia aineita.
  Sitkeähenkiset eliöt ovat virittäneet uutta keskustelua myös elämästä muilla planeetoilla.

  Lue lisää

• 

  Pölykiekko ohjaa elämän luo?

  TK nr. 3/2004 s. 30-33.

  Tutkijoilla on nyt uusi menetelmä Maan kaltaisten planeettojen etsimiseksi, sillä elämälle suotuisia aurinkokuntia näyttää ympäröivän pienten hiukkasten muodostama pölykiekko, joka näkyy valovuosien päähän.

  Lue lisää

• 

  Kaikkeus kirkastuu

  TK nr. 4/2004 s. 32-41.

  Mikä on universumin ikä? Onko elämää muualla maailmankaikkeudessa? Mikä on universumin muoto? Nämä kolme kysymystä ovat esimerkkejä aiheista, joiden parissa tähtitieteilijät ovat työskennelleet 20 viime vuoden aikana. Uusien
  välineiden ansiosta on
  saatu myös vastauksia.

  Lue lisää

• 

  Aurinkokunnan kuva tarkentuu

  TK nr. 4/2007 s. 52-57.

  Käsitys Aurinkokunnasta muuttuu nopeasti, kun sen äärimmäisistä kolkista löydetään jatkuvasti uusia kohteita. Tähtitieteilijät pyrkivät selkeyttämään tilannetta laatimalla uudet määritelmät planeetoille ja muille kappaleille. Yksimielisyyttä on kuitenkin vaikea saavuttaa.

  Lue lisää

• 

  Teoria lupaa planeetoille vettä ja elämää

  TK nr. 6/2005 s. 40-43.

  Avaruudessa on paljon planeettoja, joiden pinnalla ei ole lainkaan mantereita vaan pelkkää merta.
  Näillä vesiplaneetoilla riehuvat alati hirmumyrskyt, mutta jossain meren kätköissä saattaa olla elämää. Näin uskovat eksoplaneettatutkijat, jotka ovat laskeneet, että vesiplaneettoja täytyy olla olemassa.

  Lue lisää

• 

  Pluto alkaa häämöttää

  TK nr. 10/2006 s. 36-39.

  New Horizons luotain kiitää parhaillaan Aurinkokunnan halki kohti Plutoa yli 50 000 kilometrin tuntivauhtia. Vuonna 2015 se saapuu Kuiperin vyöhykkeelle, jonka lukuisat jäiset kappaleet sisältävät planeettojen syntyhetkiltä peräisin olevia aineita. Niitä tutkimalla saadaan ehkä selville, mitä orgaanisia aineita Maassa oli sen alkuaikoina.

  Lue lisää

• 

  Päämääränä Jupiter

  TK nr. 15/2006 s. 42-47.

  Vuoden 2050 tienoilla Aurinkokunnan sisäosat alkavat olla sen verran tarkkaan koluttuja, että katse kääntyy kohti ulkoplaneettoja. Tästä syystä Nasa on ottanut hyvissä ajoin selvää, mitä vuosia kestävän tutkimusmatkan tekeminen esimerkiksi Jupiterin kuihin edellyttäisi.

  Lue lisää

• 

  Kaapeli antaa halpaa kyytiä

  TK nr. 17/2005 s. 38-41.

  Nasa haluaa edullisempaa energiaa avaruuteen ja romut pois Maata kiertäviltä radoilta. Molemmat tavoitteet voivat toteutua sähködynaamisella kaapelilla, joka siirtelee satelliitteja ja luotaimia ilman rakettia magneettikentän avulla. Ja kun kaapelista tehdään linko, sillä voidaan myös paiskata postia Maasta kiertoradalle ja vaikka Kuuhun.

  Lue lisää