atomi

• •  
  •  
• 

  Fysiikka on tullut tienhaaraan

  Fysiikan alalla on viime vuosikymmeninä juhlittu suuria saavutuksia. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että koko tieteenala on valinnan edessä: Pitäisikö jatkaa ”kaiken teorian” kehittämistä? Vai olisiko sen sijaan syytä keskittyä luomaan keksintöjä, jotka hyödyttävät kaikkia. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi ensimmäistä halvempi, ja lisäksi sille olisi helpompi saada taloudellista tukea. Monet fyysikot eivät kuitenkaan halua luopua Einsteinin työn jatkamisesta. Tässä artikkelissa käsitellään tulevaisuuden haasteiden lisäksi Newtonin painovoimalaista alkanutta kehitystä, joka voi huipentua samaisen voiman ymmärtämiseen.

  Lue lisää

• 

  Visa: Testaa tietosi pienistä asioista

  30.09.2011.

  Mikä solu on ihmisen pienin? Kuinka pieni on virus? Mitä tiedät asioista, joita ei paljaalla silmällä näe? Tee testi ja haasta ystäväsikin mukaan!

  Lue lisää

• 

  Cernissä pyydystetään antivetyä

  06.05.2011.

  Pieni määrä antivetyä voi auttaa selittämään, miksi kaikkeudessa on lähes yksinomaan ainetta eikä antiainetta.

  Lue lisää

• 

  IBEX piirsi kartan Aurinkokunnan rajasta

  08.02.2010.

  Aurinkokunnan ulkolaidalla on ainetta hyvin epätasaisesti.

  Lue lisää

• 

  Superatomit luovat uutta kemiaa

  TK nr. 6/2010 s. 38-39.

  Alkuaineet käyttäytyvät tietyissä tilanteissa toisen alkuaineen tavoin. Tätä voidaan soveltaa muun muassa suunniteltaessa entistä nopeampia tietokoneita ja tehokkaampia rakettipolttoaineita.

  Lue lisää

• good vibrations

  TK nr. 17/2009 s. 30-33.

  Maailman pienin radio koostuu hiilinanoputkesta, joka toimii sekä antennina,
  virittimenä, dekooderina että vahvistimena. Lisäksi tarvitaan oikeastaan vain
  virtalähde ja kaiutin. Nanoputki selviytyy kaikista tehtävistä värähtelemällä.

  Lue lisää

• 

  Painovoima määrää kaa pin paikan

  TK nr. 1/2006 s. 54-57.

  Valohiukkaset voivat olla useassa paikassa samanaikaisesti. Niin myös molekyylit ja atomit. Se on kuitenkin mahdotonta suurille kappaleille kuten kaapille tai ihmiselle. Einstein tai Bohr eivät selittäneet asiaa. Brittimatemaatikko Roger Penrose uskoo tietävänsä vastauksen.

  Lue lisää

• Mistä kaikki on tehty?

  TK nr. 2/2009 s. 50-55.

  200:n viime vuoden aikana fysiikan alalla on edistytty niin, että moniin ihmisiä pitkään askarruttaneisiin
  kysymyksiin osataan pian vastata.

  Mikä on maailman pienin osanen?
  Mistä aine rakentuu?

  Mikä pitää aineen kasassa?

  Onko kaiken teoria olemassa?

  Lue lisää

• Ydinfyysikot raskaalla matkalla

  TK nr. 5/2000 s. 48-49.

  Venäläiset ja yhdysvaltalaiset fyysikot ovat edistyneet yrityksissään luoda
  pysyviä superraskaita atomeja. Jos he onnistuvat hankkeessaan,
  teoria atomien maailmassa olevasta ”vakaussaarekkeesta” pitää paikkansa. Kyseessä on kohta, jossa raskaat alkuaineet voivat pysyä vakaina.

  Lue lisää

• Lähikuvia atomeista

  TK nr. 14/2000 s. 56-59.

  Röntgen- ja lasersäteillä on omat erikoisominaisuutensa. Suurin hyöty niistä saataisiin, jos säteiden parhaat puolet voitaisiin yhdistää. Saksassa tutkitaan ns. röntgenlaseria, jolla voitaisiin kuvata aineen pienimpiäkin osasia, kuten molekyylejä ja atomeja. Röntgenlaserilla voitaisiin tarkkailla aineiden käyttäytymistä atomitasolla ja parantaa niiden laatua.

  Lue lisää

• 

  Superlaser lyö nopeusennätykset

  TK nr. 2/2006 s. 66-69.

  Uusi attosekuntilaser lähettää pulsseja, joiden kesto on vain muutamia sekunnin triljoonasosia. Nopeat valonvälähdykset pystyvät kuvaamaan elektronien liikkeet atomeissa. Samalla ne ovat askel kohti nanotietokoneita ja pieniä röntgenlasereita.

  Lue lisää