arktinen

Afrikkalaisille arktista juomavettä?

15.12.2011.

Ranskalaisinsinööri kaavailee jääkuljetuksia Pohjois-Amerikasta Länsi-Afrikkaan.

Lue lisää
Jäähyväiset elohopealle

TK nr. 11/2011 s. 64-71.

Elohopealle on keksitty vuosisatojen
kuluessa koko joukko käyttökohteita.
Pian siitä voi tulla ensimmäinen alkuaine, jonka käytöstä luovutaan. Nestemäisestä metallista halutaan eroon, sillä sen
myrkyllisyys jättää hyödyt varjoonsa.

Lue lisää
Pelastajat juuttuivat jäihin

TK nr. 7/2011 s. 34-43.

Kanadalaisarkeologit löysivät kesällä 2010 arktisilta vesiltä HMS Investigatorin
hylyn. Alus oli lähetetty etsimään kadonnutta John Franklinin retkikuntaa, mutta
se juuttui jäihin Beaufortinmeressä 1853. Laivan ja sen miehistön jäännöksistä
etsitään vastausta siihen, mitä Luoteisväylää etsineelle retkikunnalle tapahtui.

Lue lisää
Navat ihmeitä pullollaan

TK nr. 12/2007 s. 50-53.

Kylmyys ja pitkä pimeä jakso eivät ole juuri houkutelleet ihmisiä napa-alueille. Viitseliäs pääsee kuitenkin näkemään siellä jotain sellaista, mitä muualla Maassa ei ole tarjolla, kuten valtavia jäätiköitä, häikäiseviä valoilmiöitä ja vanhimpia jälkiä elämästä maapallolla.

Lue lisää
Kylmään kotiutunut

TK nr. 11/2001 s. 54-59.

Naali ei pientä pakkasta säiky.
Talviturkkiinsa sonnustautuneena
se ei palele, vaikka mittari näyttäisi
50 astetta alle nollan. Muutenkin
naali on luontainen selviytyjä.
Se ei turhaan nirsoile ravintonsa
suhteen, ja poikasten lukumääränkin se sovittaa sen mukaan, miten monelle kulloinkin riittää ruokaa.

Lue lisää
Napamerien jäästä alkaa monivaiheinen ravintoketju. Jää pitää meret elävinä

TK nr. 12/2007 s. 34-43.

Vaikka napoja ympäröivissä ravinteikkaissa vesissä olosuhteet muistuttavatkin toisiaan, Arktiksen ja Antarktiksen alueen eläimet ovat muodostuneet hyvin erilaisiksi. Etelämannerta kiertävä merivirta eristää Antarktiksen ekosysteemin, ja siksi sinne on kehittynyt hyvin omintakeisia lajeja. Pohjoisen meret sen sijaan ovat yhteydessä muihin meriin, joiden ravintoketjuille niiden eliöstö on tärkeä.

Lue lisää
Tutkimuksen lippulaiva

TK nr. 12/2007 s. 70-81.

Napa-alueiden tutkimusta varten varustettu saksalainen Polarstern-laiva on jo 25 vuotta tarjonnut eri alojen asiantuntijoille mahdollisuuden perehtyä Arktiksen ja Antarktiksen ainutlaatuisiin oloihin. Alus on tehnyt yli 30 matkaa, ja retkille on osallistunut kaikkiaan yli 7 000 tutkijaa. Kansainvälisellä ISPOL-jääleirillä oli mukana myös neljä suomalaista.

Lue lisää
Ihminen – sopeutuva eläin

TK nr. 16/2003 s. 54-61.

Ihminen on aikojen kuluessa asettunut asumaan mitä erilaisimpiin oloihin. Osa asuu ympäristössä, jossa arjesta selviytyminen on suuri haaste, mutta he eivät edes haaveile
elävänsä muualla. Kekseliäisyys, myönteinen asenne ja fyysinen sopeutuminen auttavat asiaa.

Lue lisää
Grönlannin metsät jäivät jään alle

TK nr. 1/2008 s. 34-39.

Grönlanti on lähes puuton saari, jonka maisemia hallitsee jää. Mannerjäässä on kuitenkin säilynyt merkkejä rehevistä metsistä. Porausnäytteestä, joka ulottuu ajallisesti 800 000 vuoden taakse, on löydetty muinaisten kasvien ja eläinten dna:ta. Se valottaa luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston vuorovaikutussuhteita.

Lue lisää
Melkein pohjo isnavalle

TK nr. 11/2004 s. 54-59.

21. heinäkuuta 1893 napatutkija Fridtjof Nansen 12 hengen miehistöineen lähti Fram-laivalla Norjan pohjoisrannikolta kaukaista päämäärää kohti. Heidän
uskalias suunnitelmansa oli antaa laivan jäätyä kiinni ja ajelehtia jäiden mukana pohjoisnavalle, jossa kukaan ei vielä ollut käynyt. Monet pitivät retkeä suoranaisena
itsemurhana. Matkan edistyessä Nansen alkoi olla asiasta samaa mieltä.

Lue lisää
Jäätön reitti itään

TK nr. 7/2004 s. 24-31.

Ensi vuosisadalla Jäämeri ei ainakaan kesäisin ole niin jäinen kuin nykyään, kun ilmastonmuutos sulattaa jäät rannikoilta. Matka pohjoista reittiä Atlantilta
Tyynellemerelle ilman jäänmurtajaa voi onnistua jo kymmenen vuoden kuluttua.

Lue lisää
Ikiroutaa uhkaa suojasää

TK nr. 14/2008 s. 66-73.

Neljännes pohjoisen pallonpuoliskon maaperästä on ikiroudassa. Nyt ikuisuus näyttää päättyneen. Sulamisen vuoksi talot romahtavat, puut kaatuvat ja kasvillisuus muuttuu. Paikallisten katastrofien lisäksi sulamisella on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Se lisää metaanin määrää ilmassa ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.

Lue lisää
Avaruuteen selkosilta

TK nr. 10/2000 s. 58-65.

Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.

Lue lisää
Avaruuteen selkosilta

TK nr. 10/2000 s. 58-65.

Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.

Lue lisää
Avaruuteen selkosilta

TK nr. 10/2000 s. 58-65.

Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.

Lue lisää
Avaruuteen selkosilta

TK nr. 10/2000 s. 58-65.

Viimekeväinen tieto ennätyksellisestä
otsonikadosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuli Ruotsin Lapissa toimivalta Esrangen
tutkimusasemalta. Vain harva tavallinen ihminen tietää Esrangen olemassaolosta, mutta ilmakehän tutkijoiden keskuudessa pohjoinen tukikohta on sitäkin tunnetumpi.

Lue lisää
Mars Maassa

TK nr. 13/2000 s. 72-77.

NASA on jo lähettänyt
ensimmäisen Mars-retkikunnan matkaan. Kohteena ei ole
kuitenkaan vielä itse punainen planeetta, vaan arktinen Devoninsaari Grönlannin kupeessa. Siellä sijaitseva laaja meteoriittikraatteri sopii
Marsin tutkimiseen tarkoitettujen
laitteiden testaamiseen.

Lue lisää