apina

• •  
  •  
  Sivu 1 / 2Seuraava
• 

  Simpanssit hävittävät naapurilajinsa

  12.01.2012.

  Ugandan simpanssit ovat saalistaneet gueretsa-apinat sukupuuton partaalle.

  Lue lisää

• 

  Apinat saivat alkunsa Aasiassa

  15.02.2011.

  35 miljoonaa vuotta vanha kädellisen leukaluu on herättänyt keskustelun apinoiden alkuperästä. Tähän asti on oletettu niiden kehittyneen Afrikassa, mutta uusi löytö viittaa Aasiaan.

  Lue lisää

• Lucylla apinan ranteet

  TK nr. 9/2000 s. 19.

  Ranteen luiden vertailu osoittaa, että ihmisen esivanhemmat olivat lähempänä apinoita kuin on luultu.

  Lue lisää

• 

  Homo grammaticus

  TK nr. 10/2004 s. 54-59.

  Monilla ihmisen suvun muinaisilla jäsenillä oli henkiset edellytykset kielen käyttämiselle. Jo pystyihmisen oletetaan kyenneen sanalliseen viestintään. Ehkä kuitenkin vasta nykyihminen oivalsi tehostaa puhettaan luomalla kieliopin.

  Lue lisää

• 

  Tiede meni halpaan

  TK nr. 8/2004 s. 44-51.

  1912 juhlittiin Lontoon Geologisessa seurassa puuttuvan lenkin eli ihmisen ja apinan kehityslinjat yhdistävän fossiilin löytymistä. Juhlat saivat nolon lopun, kun ns. piltdowninihmisen pääkallo osoittautui ihmisen kallon ja orangin leukaluun yhdistelmäksi. Piltdownin fossiiliväärennös ei suinkaan ole ainoa laatuaan. Lähimenneisyydestäkin tunnetaan koko joukko esimerkkejä siitä, miten niin maallikoille kuin eri tieteenalojen asiantuntijoillekin on valehdeltu päin kasvoja hämmästyttävän hyvällä menestyksellä. Huijareilla on ollut monenlaisia motiiveja. Raha on yleinen muttei suinkaan ainoa syy. Vääriä tutkimustuloksia on julkaistu myös hyväuskoisuuden, kunnianhimon tai suurten odotusten aiheuttaman paineen takia. Tähän artikkeliin on koottu joukko kuuluisimpia perättömiä tiedeuutisia viime vuosisadoilta.

  Lue lisää

• 

  Apina sotkee järjestyksen

  TK nr. 6/2005 s. 62-65.

  Keski-Afrikassa Kongon demokraattisessa tasavallassa tavatut apinat aiheuttavat tutkijoille harmaita hiuksia. Tutkimuksista huolimatta ei ole vielä kyetty selvittämään, mistä kädellislajista on kyse. Saattaa olla, että oudot isokokoiset apinat muodostavat vain simpanssien alalajin. Ainoa apinat silmästä silmään nähnyt tutkija on kuitenkin asiasta täysin eri mieltä.

  Lue lisää

• 

  Kohtuus pidentää apinankin ikää

  27.12.2009.

  Niukasti energiaa sisältävää ravintoa syövät apinat näyttävät sairastuvan muita harvemmin syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Lisäksi ne elävät pisimpään.

  Lue lisää

• 

  Apina miettii asioita ennalta

  11.12.2009.

  Santinon valmistautuminen kivien heittelyyn kertoo suunnittelukyvystä.

  Lue lisää

• Gorilla käyttää työkaluja

  TK nr. 2/2006 s. 17.

  Työkalu todistaa abstraktista ajattelusta

  Lue lisää

• Apinakin osaa yhteenlaskun

  TK nr. 6/2008 s. 19.

  Lue lisää

• 

  Paviaanilla pedon elkeet

  TK nr. 15/2001 s. 58-65.

  Eläintarhoissa vaippapaviaanit näyttävät viettävän melko
  rauhallista elämää. Ne omistavat suurimman osan ajastaan turkin hoitamiselle, ruokailulle ja joutenololle. Luonnonvaraisten yksilöiden keskuudessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kuva on vääristynyt: paviaanit turvautuvat herkästi väkivaltaan.

  Lue lisää

• 

  Pystykävely keksittiin puussa

  TK nr. 18/2008 s. 72-73.

  Orangeilla voi olla vastaus kysymykseen, missä ja milloin ihminen nousi kahdelle jalalle. Pystykävely oli ehkä vanha juttu jo ennen kuin esivanhempamme laskeutuivat puusta maahan. Jos teoria pitää paikkansa, ihmisen kehityshistoriaa täytyy vielä tarkistaa.

  Lue lisää

• 

  Ajatuksen voima liikuttaa liikuntakyvytöntä

  TK nr. 12/2003 s. 72-75.

  Esineiden liikuttaminen ajatuksen voimalla kuulostaa silmänkääntötempulta. Silti se on monen vakavasti otettavan tutkimushankkeen tavoitteena. Siinä onnistuminen mullistaisi liikuntakyvyttömien elämän.

  Lue lisää

• 

  Ihmisapinoiden ja ihmisen vanhin yhteinen nimittäjä

  TK nr. 8/2005 s. 32-35.

  Euroopassa eli noin 13 miljoonaa vuotta sitten apinoita, joista polveutuvat sekä Aasian orangit että Afrikassa kehittyneet gorillat, simpanssit ja ihminen. Siten ne olivat kaikkien isojen ihmisapinoiden ja ihmisen viimeisiä yhteisiä esivanhempia.

  Lue lisää

• 

  Apinoiden planeetta

  TK nr. 9/2004 s. 32-37.

  Ihmisapinat alkoivat levitä Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan 17 miljoonaa vuotta sitten ja raivasivat tiensä eläinkunnan huipulle kaikenlaisissa oloissa.

  Lue lisää

• 

  Matemaatikko pienestä pitäen

  TK nr. 9/2003 s. 54-55.

  Tuoreiden tutkimusten mukaan ihmiset pystyvät ajattelemaan matemaattisesti jo vauvaiässä. Eläinkokeiden tulokset viittaavat lisäksi siihen, että jo ihmisen
  ja apinoiden yhteisillä esivanhemmilla oli alkeellinen kyky hahmottaa lukuja.

  Lue lisää

• Tamariinit pitävät purukumista

  TK nr. 1/2001 s. 16.

  Lue lisää

• 

  Uuttera öinen kulkija

  TK nr. 3/2002 s. 30-33.

  Vasta nyt hoikkalorin elintapoihin on tutustuttu perusteellisesti. Uudet tutkimukset kumoavat lähes kaikki vanhat käsitykset. Hiljaiseksi ja araksi uskottu puoliapina onkin erittäin touhukas ja seurallinen eläin.

  Lue lisää

• 

  Apina saari

  TK nr. 4/2009 s. 54-61.

  Länsiafrikkalainen Bioko alkoikehittyä omaan suuntaansa 12 000 vuotta sitten, kun siitä tuli saari. Apinat ja muut nisäkkäät saivat pitkään elää omissa oloissaan, sillä isot petoeläimet eivät selvinneet pienessä saaressa. Nyt vaaraksi on muodostunutihminen, joka uhkaa syödä monet lajit sukupuuttoon.

  Lue lisää

• Kiusanteko lähentää

  TK nr. 4/2007 s. 72-73.

  Kapusiiniapinat erottavat ystävät vihollisista käsillään. Liittolainen löytyy kokeilemalla, kuinka kauan toinen sietää silmään, nenään tai suuhun tungettua sormea. Ristiriitatilanteissa luotettava kumppani ei nimittäin hevillä kavahda kipua eikä epämukavuutta.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 2Seuraava