Antarktis

Sivu 1 / 2Jatka
Vostokjärvi: Pora pääsi jään läpi

09.02.2012.

Venäläistutkijat ilmoittivat, että heidän poransa on läpäissyt Antarktiksen Vostokjärveä peittävän jään. Lue tästä lisää poraushankeen taustoista. Voit ladata artikkelin, jos olet rekisteröitynyt käyttäjäksi.

Lue lisää
Japanin järistys ravisteli Antarktista

26.01.2012.

Vuonna 2011 Japanissa sattunut voimakas maanjäristys irrotti Antartiksen jääpeitteestä jäävuoria.

Lue lisää
Tropiikki sulattaa Antarktista

14.01.2012.

Syy jään sulamiseen Antarktiksen talven aikana löytyy tuhansien kilometrien päästä sieltä.

Lue lisää
Maanosien nimistä on monta tulkintaa

13.12.2011.

Mistä jo alakoulussa opittavat maantieteelliset nimitykset ovat peräisin?

Lue lisää
Bakteerit rakentavat pylväitä jään alla

02.10.2011.

Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet epätavallista elämää järven pohjasta Antaktiksesta.

Lue lisää
Naparetki autoillen

TK nr. 12/2011 s. 32-39.

Moonin–Reganin tutkimusretkikunta lähti vuoden 2010 marraskuussa erikoiselle matkalle. Tavoitteena oli ajaa autolla Etelämantereen rannikolta toiselle ja samaa tietä takaisin.
Matkantekoa hidastivat paukkupakkanen, lumidyynit, jääkuilut ja tukku teknisiä ongelmia.

Lue lisää
Kilpahiihto etelänavalle

TK nr. 9/2000 s. 69-72.

400 kilometrin päässä etelänavasta Scottin oli pitänyt lopettaa hevosensa ja moottorikulkuneuvot olivat hajonneet. Koska hän ei uskonut vetokoirien jaksavan, retkikunnan jäsenet alkoivat kiskoa rekiä omin voimin. Amundsen oli kuitenkin nopeampi.

Lue lisää
Minkä maan aikaa Antarktiksessa noudatetaan?

17.09.2010.

Onko todella niin, että Antarktikselle ei ole määritetty omaa aikavyöhykettä?

Lue lisää
Jäät lähtevät

TK nr. 15/2009 s. 66-71.

Yksistään Antarktiksen läntisiä osia peittävään jäähän on sitoutunut niin paljon vettä, että se vapautuessaan nostaisi merenpintaa viisi metriä. Poraustutkimuksen mukaan historia uhkaa toistaa itseään: Etelämantereen jäätiköt ovat häviämässä niin kuin ne ovat kadonneet useita kertoja aiemminkin.

Lue lisää
Jäässä lukee ilmaston tulevaisuus

TK nr. 12/2007 s. 82-87.

Ilmasto lämpenee, mutta miten paljon ja mitä siitä seuraa? Vastausta haetaan historiasta. Grönlannin ja Antarktiksen jäässä on kerrostumia edelliseltä lämpimältä kaudelta. Niistä ehkä nähdään, mihin maailma on menossa.

Lue lisää
Tietyömaa Antarktiksella

TK nr. 14/2004 s. 30-33.

Yhdysvaltalaiset rakentavat 1 600 kilometriä pitkää tietä Antarktiksen jäätikön halki etelänavalle. Tietöissä tarvitaan muun muassa dynamiittia ja tutkalaitteilla varustettuja puskutraktoreita. Kun tie valmistuu vuonna 2006, Amundsenin–Scottin aseman tutkijat saavat vihdoin toisen huoltoreitin. Tähän asti kuljetukset on hoidettu lentokoneilla.

Lue lisää
Antarktis vihersi

TK nr. 12/2007 s. 26-33.

Maapallon napa-alueita ei suinkaan aina ole peittänyt jää. Antarktis on 500 miljoonan viime vuoden kuluessa ollut enimmäkseen metsän peitossa, ja noin sata miljoonaa vuotta sitten siellä eli hirmuliskoja. Napaseutujen lukuisat fossiililöydöt valottavat sitä, miten elämä sopeutui ilmastonmuutoksiin ja uusiin ekosysteemeihin.

Lue lisää
Navat ihmeitä pullollaan

TK nr. 12/2007 s. 50-53.

Kylmyys ja pitkä pimeä jakso eivät ole juuri houkutelleet ihmisiä napa-alueille. Viitseliäs pääsee kuitenkin näkemään siellä jotain sellaista, mitä muualla Maassa ei ole tarjolla, kuten valtavia jäätiköitä, häikäiseviä valoilmiöitä ja vanhimpia jälkiä elämästä maapallolla.

Lue lisää
Jääkuutio jäljittää neutriinoja

TK nr. 1/2005 s. 70-73.

Etelänavan jään alle on rakenteilla maailman suurin tieteellinen mittauslaite, kuutiokilometrin kokoinen IceCube-neutriinonilmaisin. Jääkuutio etsii merkkejä neutriinoista, jotka ovat matkanneet miljardeja vuosia avaruudessa.

Lue lisää
Etelän yössä näkyy kauas

TK nr. 12/2007 s. 64-69.

Antarktiksen talvi on yhtä pitkää pimeää yötä. Ilma on kirkas ja erittäin kuiva. Olot ovat ihanteelliset tähtitaivaan kohteiden havainnointiin. Siksi Etelämantereelle aiotaan lähivuosina rakentaa uusia suuria teleskooppeja. Niillä on tarkoitus etsiä Aurinkokunnan ulkopuolisia planeettoja.

Lue lisää
Pakastus pitää pieneliöt hengissä

TK nr. 4/2008 s. 36-37.

Kaksi tutkijaryhmää julkisti äskettäin todisteet siitä, että bakteerit voivat säilyä elossa jopa kahdeksan miljoonaa vuotta. Ne pystyvät korjaamaan dna:taan tehokkaasti ja vaipumaan horrokseen. Bakteereista etsitään nyt keinoja, joilla vanhenemista pystytään jarruttamaan.

Lue lisää
Pingviinit pinteessä

TK nr. 11/2007 s. 36-43.

Pingviinien tulevaisuus näyttää synkältä. Rannoilla, joilla niitä oli aikaisemmin tuhansittain, on nykyään autiota. Monet lajit ovat jo hätää kärsimässä, ja vielä runsaslukuistenkin lajien populaatiot ovat osoittautuneet hyvin haavoittuviksi. Ahdingon syynä on toisaalta jäätiköiden sulaminen, toisaalta kiristynyt kilpailu ihmisen kanssa samoista kalavesistä.

Lue lisää
Napamerien jäästä alkaa monivaiheinen ravintoketju. Jää pitää meret elävinä

TK nr. 12/2007 s. 34-43.

Vaikka napoja ympäröivissä ravinteikkaissa vesissä olosuhteet muistuttavatkin toisiaan, Arktiksen ja Antarktiksen alueen eläimet ovat muodostuneet hyvin erilaisiksi. Etelämannerta kiertävä merivirta eristää Antarktiksen ekosysteemin, ja siksi sinne on kehittynyt hyvin omintakeisia lajeja. Pohjoisen meret sen sijaan ovat yhteydessä muihin meriin, joiden ravintoketjuille niiden eliöstö on tärkeä.

Lue lisää
Tutkimuksen lippulaiva

TK nr. 12/2007 s. 70-81.

Napa-alueiden tutkimusta varten varustettu saksalainen Polarstern-laiva on jo 25 vuotta tarjonnut eri alojen asiantuntijoille mahdollisuuden perehtyä Arktiksen ja Antarktiksen ainutlaatuisiin oloihin. Alus on tehnyt yli 30 matkaa, ja retkille on osallistunut kaikkiaan yli 7 000 tutkijaa. Kansainvälisellä ISPOL-jääleirillä oli mukana myös neljä suomalaista.

Lue lisää
Jäätiköissä esihistoriallisia viruksia

TK nr. 3/2000 s. 13.

Lue lisää
Sivu 1 / 2Jatka