13.12.2011.
Mistä jo alakoulussa opittavat maantieteelliset nimitykset ovat peräisin?
TK nr. 1/2010 s. 20-25.
Amerikan asutuksen uskottiin pitkään alkaneen viime jääkauden lopulla 13 500
vuotta sitten, kun Alaskaan saapui kannasta pitkin Siperiasta metsästäjäkansa,
joka mannerjään vetäytyessä levittäytyi muutamassa sadassa vuodessa kaikkialle
Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Myöhemmin arkeologisten löytöjen pohjalta syntyi
kuitenkin käsitys, jonka mukaan maanosa sai ensimmäiset asukkaansa jo tuhansia
vuosia ennen kuin jääpeite hävisi Pohjois-Amerikasta. Tuoreimmat löydöt taas viittaavat siihen, että Amerikassa asuttiin ehkä jo 50 000 vuotta sitten.
TK nr. 2/2008 s. 36-43.
Milloin ihminen asutti Amerikan? Mistä sinne muutettiin? Pitkään vaikutti siltä, että näihin kysymyksiin oli jo saatu vastaukset. Uudet arkeologiset löydöt kuitenkin hämmentävät käsitystä asiasta. Osa tutkijoista uskoo jopa, että Amerikan asutushistoria täytyy kirjoittaa uusiksi.
TK nr. 13/2007 s. 66-69.
Mitä riimukivi teki Amerikassa?
Kenen käsialaa riimut ovat?
Onko kirjoitus väärennös?
TK nr. 2/2005 s. 54-57.
5. päivänä lokakuuta 1892 kello 9.30 viisi pahamaineisen Daltonin koplan jäsentä ratsasti pieneen kansasilaiseen Coffeyvillen kaupunkiin. Roistojen aikeena
oli ryöstää kaupungin molemmat pankit samanaikaisesti.
Aie kilpistyi siihen, että kaupungin asukkaat tarttuivat aseisiin. Coffeyville Journalin toimittaja David Stewart Elliott näki tapahtumat omin silmin ja julkaisi jutun lehdessään.
TK nr. 7/2000 s. 22-27.
Jos uusi teoria Amerikan asutushistoriasta osoittautuu oikeaksi, manner sai ensimmäiset asukkaansa paljon oletettua aikaisemmin. Vakiintuneen käsityksen mukaan Amerikan alkuperäisasukkaat saapuivat noin 11 500 vuotta sitten Aasiasta
Beringinsalmen kautta mantereen pohjoisosiin, josta he levittäytyivät vähitellen etelämmäksi.
DNA-tutkimukset ja arkeologiset löydöt tukevat kuitenkin olettamusta, jonka mukaan siirtolaiset olisivat olleet eurooppalaisia.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.