TK nr. 17/2009 s. 22-29.
Amazonin ja sen sivujokien rannoilla eli ehkä vielä viisisataa vuotta sitten miljoonia ihmisiä, jotka osasivat muuttaa sademetsän köyhän maaperän tuottoisiksi viljelmiksi. Äskettäin Pohjois-Brasiliasta löytyi 28 muinaisen kaupungin jäännökset. Amazonasin kaupunkikulttuuri hävisi, kun eurooppalaisten tuomat taudit surmasivat lähes koko väestön.
TK nr. 5/2003 s. 22-29.
Anakondat kuuluvat boakäärmeisiin, joita kutsutaan usein myös kuristajakäärmeiksi. Uudet tutkimukset osoittavat, että monet vanhat käsitykset maailman suurimpien käärmeiden elämästä Amazonaksen suoalueilla Etelä-Amerikassa ovat ainakin osittain vääriä.
10.11.2009.
Amazonasin alueella elää muurahaislaji, joka lisääntyy suvuttomasti, sillä kaikki yksilöt ovat naaraita.
TK nr. 16/2010 s. 30-37.
Amazoninjokidelfiini on maailman ainoa metsässä elävä valas.
Kun sateet saavat joen tulvimaan yli äyräidensä, delfiinit lähtevät
etsimään ravintoa viidakon puiden ja pensaiden seasta.
TK nr. 16/2000 s. 66-69.
Brasilian sademetsän uumenissa elää eristäytynyt intiaanikansa, jonka elintavat ovat poikkeukselliset. Hierarkiassa alimpana ovat miehet, ja perheitä johtavat lapsien ohella apinoita hoivaavat naiset. Tartuntataudit, uudisasutus ja elinalueiden järjestelmällinen tuhoaminen vähentävät kansan selviytymismahdollisuuksia. Vasta parikymmentä vuotta sitten ”löydetyn” yhteisön jäseniä on enää 350.
TK nr. 4/2008 s. 58-63.
Kaksi vuotta sitten alkoi uudestaan 150 vuoden takainen kiistely Niilin alkuperästä. Joen juoksua kartoittanut retkikunta päätyi Ruandaan ja väittää nyt, että Niilin latva sijaitseekin Victoriajärven sijaan siellä.
TK nr. 1/2009 s. 60-61.
Brasilian sademetsissä elävän intiaaniheimon kieli näyttää olevan ainutlaatuinen. Pirahãn kielessä on poikkeuksellinen kielioppi ja omintakeinen tapa tuottaa äänteitä. Tutkijat ovat ymmällään, sillä käsitykset kaikille kielille yhteisistä piirteistä eivät sovi pirahãan.
TK nr. 3/2001 s. 58-63.
Brasiliasta Amazonian sademetsästä löytyneet kaksikymmentä omaperäistä hautauurnaa kyseenalaistavat teoriat sademetsäintiaanien kulttuurista. Uurnien tekijät kuuluivat huonosti tunnettuun maracakulttuuriin, joka vaikuttaa löydön valossa oletettua kehittyneemmältä
ja vieläpä poikkeuksellisen edistykselliseltä.
TK nr. 6/2001 s. 18.
GPS-paikannus osoitti aikaisemman oletuksen paikkansapitävyyden
TK nr. 18/2005 s. 38-43.
Etelä-Amerikan sademetsissä elää omituisia otuksia, joiden keksimiseen ihmisen mielikuvitus tuskin riittäisi. Sarvikaskaiden heimossa on niin oudon muotoisia ja värisiä lajeja, että ne eivät edes näytä olevan tästä maailmasta. Kummallisuus ei ole kuitenkaan itseisarvo, vaan ulkonäön yksityiskohdilla on yleensä jokin tärkeä biologinen tehtävä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.