05.03.2012.
Se maailmankaikkeus, jonka voimme havaita, on rajallinen. Mitä on sen ulkopuolella? Ja vaikuttaako se jollain tavalla Maassa elävien ihmisten elämään?
05.03.2012.
Alkuräjähdyksen jälkeen kaikkeus oli täynnä hehkuvaa kaasua, joka jo muutaman sadan miljoonan vuoden kuluessa kasautui galakseiksi. Miten galaksit muodostuivat?
05.03.2012.
Tutkijoiden vakiovastaus kysymykseen siitä, mitä oli ennen alkuräjähdystä, oli pitkään, ettei kysymyksessä ole mitään mieltä. Käsitys on kuitenkin muuttumassa.
30.06.2011.
Kysymys siitä, mistä alkuräjähdys johtui, on mieletön, sanoo professori Russell Stannard. Katso video, niin saat selityksen.
TK nr. 1/2007 s. 32-35.
Nasan menestyksekäs avaruusteleskooppi Hubble on saanut seuraa. Viime vuosina avaruuteen on laukaistu joukko pieniä satelliitteja, joilla on kullakin omat tehtävänsä Hubblen työn täydentäjänä. Vaatimattomasta koostaan huolimatta ne ovat jo saavuttaneet niin merkittäviä tieteellisiä tuloksia, että niiden havainnot määrittävät maailmankaikkeuden suurten selvittämättömien kysymysten tulevan tutkimuksen suunnan.
TK nr. 6/2000 s. 7.
Televisiossa esiintynyt kokki
puhui perunalajeista. Eikö kyse ole kuitenkin perunalajikkeista?
TK nr. 8/2006 s. 24-29.
Mitä maailmankaikkeuden varhaisimpina hetkinä tapahtui? Alkuräjähdystä kuvaavan perusmallin puutteet ovat askarruttaneet tutkijoita vuosien ajan. 1980-luvulla esiteltiin inflaatioteoriaksi kutsuttu malli, joka täyttää aiempien teorioiden aukkokohtia. Viime vuosien mittaustulokset ovat tukeneet teoriaa, joka aluksi herätti myös paljon epäilyä.
TK nr. 8/2002 s. 30-33.
Alussa maailmankaikkeudessa vallitsi täysi pimeys. Nyt taivaalla loistaa miljoonia tähtiä. Ensimmäisten tähtien syntyprosessi on ollut hämärän peitossa, mutta nyt tietokonemallien avulla on saatu käsitys siitä, miten sumusta alkoi syntyä tähtiä.
TK nr. 9/2006 s. 42-43.
Korkeataajuuksiset terahertsiaallot sisältävät tietoa alkuräjähdyksen jälkeisistä hetkistä. Nyt niitä päästään tutkimaan, kun uusi CONDOR-teleskooppi aloitti toimintansa 2005. Sen odotetaan paikkaavan aukkoja, joita vielä on universumin synnyn kartoituksessa.
TK nr. 9/2001 s. 48-49.
Maailmankaikkeuden iän määrityksessä on aivan viime aikoihin asti turvauduttu arvioihin. Yleisin ikäarvio on ollut 10 miljardia vuotta. Tutkijat ovat nyt löytäneet tähdestä uraania, jonka avulla sen iäksi on laskettu 12,5 miljardia vuotta. Maailmankaikkeus on siis arvioitua vanhempi.
TK nr. 10/2009 s. 54-55.
Alkuräjähdys ei ehkä ollutkaan kaiken alku. Kosmisesta taustasäteilystä tehdyt uudet mittaukset viittaavat siihen, että on ollut olemassa myös aiempi maailmankaikkeus.
Osa sen ominaisuuksista on säilynyt, ja ne vaikuttavat yhä nykyisessä universumissa.
TK nr. 10/2004 s. 60-65.
Muutama vuosi sitten saatiin
selville, että outo pimeä energia
saa maailmankaikkeuden
laajenemaan kiihtyvällä nopeudella.
Nyt uusi teoria väittää, että
voimakas laajeneminen on
lopun alkua ja maailmankaikkeus
repeää kappaleiksi noin
35 miljardin vuoden kuluttua.
TK nr. 11/2000 s. 38-41.
Maailmankaikkeuden synty ja antimateria ovat pitkään askarruttaneet tutkijoita. Koska alkuräjähdyksessä olisi pitänyt syntyä suunnilleen yhtä paljon materiaa ja antimateriaa, niiden olisi pitänyt kumota toisensa. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Nyt kaksi
tutkijaryhmää yrittää kilvan selvittää, miten materia ja antimateria eroavat toisistaan.
TK nr. 12/2004 s. 24-27.
Mitä oli ennen ajan alkua? Vastausta ovat pohtineet niin fyysikot kuin teologitkin, mutta vastauksista näyttää syntyvän vain uusia
kysymyksiä. Ehkä koko kysymys on väärä.
TK nr. 7/2000 s. 36-39.
Joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa vaikuttaa vahva uskonnollinen liike, joka
vaatii evoluutioteorian poistamista koulujen opetusohjelmasta. Nämä ns. kreationistit haluavat korvata sen kirjaimelliseen Raamatun tulkintaan perustuvalla luomisopilla, jonka mukaan lajit eivät ole kehittyneet ja maapallo luotiin 6000–10 000 vuotta sitten.
TK nr. 11/2009 s. 34-35.
Kun fyysikot jäljittelivät kiihdytinkokeissa maailmankaikkeudessa juuri alkuräjähdyksen
jälkeen vallinneita olosuhteita, tulos oli melkoinen yllätys: näyttää siltä, että universumin alkuhetkillä kaikki aine oli nestemäistä eikä kaasua, kuten tähän asti on oletettu.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.