aika

• •  
  •  
• 

  Katso video: Mitä aika on?

  27.06.2011.

  Katso ja kuuntele, miten Russell Stannard brittiläisestä The Open University -yliopistosta antaa pikaluennon ajan käsitteestä.

  Lue lisää

• 

  Kaikkeuden piilevät ulottuvuudet

  TK nr. 10/2010 s. 18-25.

  Ulottuvuuksien määrä on kasvanut Einsteinin ajoista.
  Nykyfyysikoiden mukaan universumi koostuu yhdeksästä ulottuvuudesta, joista kuusi on käpertynyt näkymättömän pieneksi. Vain tältä pohjalta kaikki tunnetut luonnon perus­voimat voidaan sisällyttää kaiken kattavaan teoriaan.

  Lue lisää

• Lajin ja lajikkeen ero

  TK nr. 6/2000 s. 7.

  Televisiossa esiintynyt kokki
  puhui perunalajeista. Eikö kyse ole kuitenkin perunalajikkeista?

  Lue lisää

• Universumit seuraavat toinen toistaan

  TK nr. 10/2009 s. 54-55.

  Alkuräjähdys ei ehkä ollutkaan kaiken alku. Kosmisesta taustasäteilystä tehdyt uudet mittaukset viittaavat siihen, että on ollut olemassa myös aiempi maailmankaikkeus.
  Osa sen ominaisuuksista on säilynyt, ja ne vaikuttavat yhä nykyisessä universumissa.

  Lue lisää

• 

  Aika ennen alkua

  TK nr. 12/2004 s. 24-27.

  Mitä oli ennen ajan alkua? Vastausta ovat pohtineet niin fyysikot kuin teologitkin, mutta vastauksista näyttää syntyvän vain uusia
  kysymyksiä. Ehkä koko kysymys on väärä.

  Lue lisää

• 

  Kaiken tavoite on kaaos

  TK nr. 12/2004 s. 52-55.

  Aika on liikettä järjestyksestä kaaokseen. Ajan suuntaa ohjaa sama laki, joka määrää, että kahvikuppi voi lattialle pudotessaan hajota itsestään mutta sirpaleet eivät itsestään palaa ehjäksi kupiksi. Tapahtumilla on vain yksi luonnollinen suunta, ja siksi ajallakin on vain yksi suunta.

  Lue lisää

• 

  Aikakoneen rakennusohjeet

  TK nr. 12/2004 s. 78-83.

  Fysiikan teoriat sallivat aikamatkat aikakoneen rakennusohjeet

  Lue lisää

• Täsmällisimmät ajanmittausvälineet

  TK nr. 14/2000 s. 7.

  Millä keinoilla ajan kulumista voidaan mitata tarkimmin?

  Lue lisää

• 

  Näkymätön aikaero

  TK nr. 12/2004 s. 68-71.

  Maapallo on jaettu 24 aikavyöhykkeeseen. Ne eivät silti
  kerro mitään siitä, miten aika hahmotetaan eri maissa ja kulttuureissa. Toiset mittaavat aikaa minuutteina ja sekunteina, toisten ajalla ei ole alkua eikä loppua.

  Lue lisää

• 

  Einsteinin tahdissa

  TK nr. 2/2005 s. 66-73.

  Sata vuotta sitten näytti siltä, että planeetat liikkuivat tietyn kaavan mukaan ja avaruus ja aika olivat kaikkialla samat. Sitten tiedemaailmalle tuntematon 26-vuotias patenttivirkailija käänsi kaiken päälaelleen. Fysiikka piti määritellä uudelleen.

  Lue lisää

• Suhteellista aikamatkailua

  TK nr. 9/2001 s. 5.

  Ainakin teknisesti aikamatkailu on mahdotonta, mutta olisiko se mahdollista edes teoriassa?

  Lue lisää

• 

  Sekunnin murusia

  TK nr. 12/2004 s. 34-37.

  Sekuntia pidetään yleensä ohikiitävänä hetkenä – se kestää sydämenlyönnin ajan ja on sitten ohi. Hektisessä nanomaailmassa
  sekunti on kuitenkin ikuisuus. Nykyfysiikka on pilkkonut sekunnin lähes käsittämättömän
  pieniin aikayksiköihin.

  Lue lisää

• Napojen aikavyöhykkeet

  TK nr. 9/2001 s. 7.

  Maapallon aikavyöhykkeet kulkevat pituuspiirien mukaan. Pituuspiirithän yhtyvät navoilla, joten mihin aikavyöhykkeeseen etelä- ja pohjoisnapa kuuluvat?

  Lue lisää

• 

  Kalenterit sekaisin

  TK nr. 12/2004 s. 84-91.

  Aikaa on yritetty mitata koko
  ihmiskunnan historian ajan. On
  ollut tärkeätä tietää vuodenaikojen vaihtelu, kylvö- ja sadonkorjuuajat sekä juhlapäivät, joiden ajankohta määräytyy Auringon, Kuun ja tähtien aseman mukaan. Kalentereita
  on aina jouduttu säätämään,
  jotta ne ovat pysyneet samassa
  rytmissä vuodenaikojen kanssa.

  Lue lisää

• 

  Aika on venyvä käsite

  TK nr. 15/2008 s. 66-68.

  Kun on hauskaa, aika tuntuu saavan siivet. Kun on ikävää, aika melkein matelee, ja jos tapahtuu jotain järisyttävää, aika suorastaan pysähtyy. Uudet tutkimukset aivojen ajantajuuun liittyvistä mekanismeista antavat viitteitä siitä, että muisti venyttää aikaa.

  Lue lisää