äly

Sivu 1 / 2Jatka
Turvalaitteet seuraavat aktiivisesti liikennettä

11.04.2012.

Tutka ja videokamera varoittavat jalankulkijoista.

Lue lisää
Liskot ratkaisevat ongelmia

28.03.2012.

Yhdysvaltalaistutkijat tekivät liskolle älykkyystestin. Lisko selvitti sen paremmin kuin monet linnut.

Lue lisää
tekoälyn voitto

TK nr. 15/2011 s. 44-47.

IBM:n kehittämä
supertietokone Watson voitti helmikuussa 2011 Jeopardy-televisiotietokilpailussa kaksi
visan maineikasta
suurmestaria. Voitto
oli iso askel tekoälyn
kehittämisessä ja
antoi viitteitä siitä,
millaisia tietokoneita
tulevaisuudessa
on luvassa.

Lue lisää
Mitä älykkyys on?

TK nr. 10/2010 s. 52-61.

Miksi kaikki ihmiset eivät ole yhtä älykkäitä? Vaikka viime vuosina on alettu ymmärtää, miten aivot toimivat, kun ne puivat erilaisia asioita, vieläkään ei tiedetä, mihin älyllinen suorituskyky loppujen lopuksi perustuu. Uudet tutkimukset ovat kuitenkin antaneet tietoa perimän osuudesta henkisten ominaisuuksien kehittymisessä ja ihmislajia älyllistävien aivojen osien toiminnasta.

Lue lisää
Älykäs alusta arvaa askeleesi

30.09.2010.

Liikkuvia elementtejä voidaan käyttää apuna esimerkiksi joen ylityksessä.

Lue lisää
Miksi delfiinit hyppelevät veneen edellä?

02.08.2010.

Delfiinit ratsastavat mielellään aalloilla. Se on ilmeisesti niistä hauskaa.

Lue lisää
Neljä uskomusta älykkyydestä

12.07.2010.

Voiko ihminen viisastua? Lue vastaus tästä.

Lue lisää
Miesten äly on erilaista kuin naisten

08.07.2010.

Tutkimuksessa on todettu, että miehet ja naiset älyävät asioita eri tavalla.

Lue lisää
Mitä älykkyys on?

06.07.2010.

Vaikka viime vuosina on alettu ymmärtää, miten aivot toimivat, kun ne puivat erilaisia asioita, vieläkään ei tiedetä, mihin älyllinen suorituskyky loppujen lopuksi perustuu.

Lue lisää
Eläinten älykkyys

06.07.2010.

Eläimet eivät ole tyhmiä, vaikka ne eivät loista älyllään.

Lue lisää
Teema: Aivojen arvoitukset

10.06.2010.

Tieteen Kuvalehti keskittyy tässä artikkelisarjassa aivotutkimuksen ratkaisemattomiin arvoituksiin. Vastauksia haetaan seuraavaan kolmeen kysymykseen: Mihin unta tarvitaan? Mitä älykkyys on?
Miten muisti toimii?

Lue lisää
Älykkyystestit

21.05.2010.

Älykkyyden mittaamisessa on edistytty paljon sen jälkeen, kun ensimmäinen älykkyystesti otettiin käyttöön vuonna 1905. Silti älykkyyttä ei pystytä vieläkään määrittelemään yksiselitteisesti. Älykkyysosamäärä on monista yhä asia, jolla on myös kääntöpuoli.

Lue lisää
ÄO-testien tuloksia

21.05.2010.

Monet julkisuuden henkilöt tiedetään älykkäiksi, sillä heidän testituloksensa on paljastunut. Joidenkuiden osalta ÄO on arvioitu. Tässä esitetyistä tiedoista osa on kiistanalaisia.

Lue lisää
Laumasieluja

TK nr. 15/2008 s. 36-43.

Joukot liikkuvat omien sääntöjensä mukaan. Säännöt ovat yksinkertaiset ja ilmeisesti aina samat riippumatta siitä, muodostuuko joukko kaloista, linnuista, hyönteisistä vai ihmisistä. Jokaisessa parvessa ja laumassa on pieni ryhmä, joka vaiston tai tiedon varassa päättää, mihin suuntaan mennään, ja muut seuraavat perässä.

Lue lisää
Tekoäly elämän koulussa

TK nr. 2/2002 s. 40-47.

Kehitteillä on tekoälysukupolvi, joka oppii kuin lapsi yrityksen ja erehdyksen kautta. Seuraava vaihe saattaa olla älykäs robotti, joka ajattelee ja tuntee kuin ihminen ja näyttää ihmiseltä.

Lue lisää
Apinakin osaa yhteenlaskun

TK nr. 6/2008 s. 19.

Lue lisää
Kananaivoilla pääsee jyvälle

TK nr. 16/2005 s. 64-67.

Lintuja on totuttu pitämään nisäkkäitä tyhmempinä. Käsitystä on syytä tarkistaa, sillä aivotutkijoiden tekemissä kokeissa linnut ovat yltäneet jopa simpanssien älykkyystasolle. Siivekkäillä on omat tapansa olla nokkelia.

Lue lisää
Viisas valitsee soittamisen

TK nr. 7/2004 s. 46-51.

Soitto ei helli vain korvia vaan myös aivoja. Uusien tutkimusten mukaan
varhaislapsuudessa aloitettu soittoharrastus kasvattaa tiettyjä aivojen alueita. Intensiivisellä
harjoittelulla voi jopa olla vaikutusta älykkyyteen.

Lue lisää
Ärsykkeillä lisää älykkyyttä

TK nr. 12/2003 s. 24-31.

Älykkyyden määritelmä on yhä kiistanalainen, mutta keskimääräinen älykkyys näyttää viime aikoina lisääntyneen
huimasti. Kehitys voi johtua siitä, että aivot saavat entistä enemmän ärsykkeitä.

Lue lisää
Se pieni ero onkin ISO

TK nr. 14/2005 s. 24-31.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on selvinnyt, että miehen ja naisen aivot eivät ole samasta puusta veistettyjä. Nyt tarvitaan tietoa siitä, missä määrin aivojen sukupuolierot kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi opetuksessa ja terveydenhuollossa.

Lue lisää
Sivu 1 / 2Jatka