aavikko

Montako hiekanjyvää Saharassa on?

20.09.2011.

Kerrotaan, että Saharassa on yhtä monta hiekanjyvää kuin tähtiä taivaalla. Onko väitteessä perää?

Lue lisää
Amerikka oli sarvellisten liskojen maa

16.05.2011.

Utahista on kaivettu esiin isopäisiä, sarvekkaita hirmuliskoja.

Lue lisää
Kanavat tekevät aavikosta asuttavan

26.01.2011.

Japanilaisella arkkitehtitoimistolla on idea, jolla aavikoista voidaan tehdä asuttavia.

Lue lisää
Hiekka hyökkää Kiinaan

TK nr. 10/2003 s. 62-67.

Joka vuosi Kiinassa tuhoutuu tuhansia neliökilometrejä viljelymaata, kun autiomaat levittäytyvät uusille alueille. Katastrofi on pitkälti ihmisen aikaansaannosta. Ratkaisua haetaan kiistellyistä Jangtsejoen kanavista, väestönsiirroista ja metsitysohjelmasta, jolla kuiva Pohjois-Kiina aiotaan saada vihertämään 50 vuodessa.

Lue lisää
Aavikon armoilla

TK nr. 3/2004 s. 34-41.

Elämä aavikolla on kovaa. Päivällä on kuumaa, yöllä melkein jäätävää, ja vettä on vähän. Aavikkoelämä vaatii eläimiltä erityistaitoja.

Lue lisää
Historiaa hiekassa

TK nr. 16/2009 s. 20-27.

Taklamakan on yksi maailman suurimmista aavikoista. Aikoinaan sen poikki kulki yksi tärkeimmistä kauppareiteistä, Silkkitie. Silloin alueella vallitsi korkeakulttuuri, joka sai vaikutteita niin Intiasta,
Kiinasta kuin Tiibetistäkin. Kulttuurin kukoistuskaudesta muistuttavat hiekan keskeltä pilkistävät kaupunkien ja linnoitusten rauniot, joita on päästy tutkimaan ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen.

Lue lisää
Uusi keksintö heruttaa ilmasta juomavettä

TK nr. 10/2010 s. 68-69.

Kuivimmankin aavikon ilmassa on vesihöyryä. Saksalaistutkijat suunnittelevat laitoksia, joissa ilmasta kerätään kosteutta aurinkoenergian ja suolojen avulla. Ideasta toivotaan helpotusta kuivien seutujen vesihuoltoon.

Lue lisää
Kaupunkielämää kaukana kaikesta

TK nr. 3/2008 s. 60-63.

Useissa historiallisissa lähteissä kerrotaan muinaisesta pohjoisafrikkalaisesta valtakunnasta, joka ei tuntenut alemmuutta edes antiikin Rooman rinnalla. Garamanteiksi kutsuttu kansa perusti pääkaupunkinsa German Libyan aavikolle. Nyt sen rauniot on kaivettu esiin.

Lue lisää
Askarruttavia lautasia autiomaassa

TK nr. 8/2004 s. 14-15.

Lue lisää
Pakolaisten muuttokuorma

TK nr. 17/2003 s. 14-15.

Lue lisää
Sahel vihertyy savanniksi

TK nr. 6/2004 s. 30-33.

Aavikoitumista on pidetty yhtenä vakavimmista ympäristöongelmista
Afrikassa. Uhka näyttää ainakin paikoitellen väistyneen: satelliittikuvat viittaavat siihen, että
vuotuiset sademäärät ovat kasvaneet etenkin Sahelin alueella. Tämä näkyy jo nyt puoliaavikon kasvillisuudessa.

Lue lisää
Manhattan aavikolla

TK nr. 8/2005 s. 14-15.

Lue lisää
Niilistä viiniksi

TK nr. 16/2005 s. 60-63.

Siellä, missä ennen oli hiekkaerämaata, kukoistavat nyt viinitarhat. Niilistä ohjataan Sheikki Zayedin kanavaa pitkin valtavia määriä vettä kauas Saharaan. Hanke on kirjaimellisesti piristysruiske syrjäkylille, ja sen on määrä helpottaa asuntopulaa ja työttömyyttä.

Lue lisää
Tuulen tuomaa

TK nr. 6/2007 s. 50-57.

Ympäröivät vuoret tekevät Iranin kaakkoisosassa sijaitsevasta Lutin aavikosta laakean maljan, jonka ilmasto on kuuma ja kuiva. Vaikka seudulla sataa
harvoin, eroosio on voimakasta, sillä tuuli kuluttaa kallioita. Suolamineraalit, joita vähäiset sateet maasta irrottavat, ovat kasautuneet miljoonien vuosien kuluessa suolajärviksi, joista vettä poistuu vain haihtumalla. Karulla kauneudellaan silmiä hivelevä maisema ei ole eloton ja aavikolla on pysyvääkin asutusta. Yhdysvaltalainen George Steinmetz valokuvasi näkymiä lintuperspektiivistä.

Lue lisää
57°C varjossa

TK nr. 9/2008 s. 50-55.

Kaliforniassa sijaitseva Kuolemanlaakso on geologinen ulkomuseo. Rutikuivassa laaksossa on kerrostumia lähes kaikilta maapallon geologisilta kausilta. Lämpötila vuorijonojen välissä voi kivuta lähes 60 asteeseen. Tällaisessa pätsissä selviävät vain kaikkein sitkeimmät.

Lue lisää
Karakumin muinainen keidaskulttuuri

TK nr. 3/2002 s. 64-67.

Karakumin aavikolta Turkmenistanista on
löydetty jäännöksiä
hyvin kehittyneestä
pronssikautisesta
kulttuurista. Yli 4000 vuotta sitten alueella kukoisti sivilisaatio, joka saattoi olla faraoiden Egyptin veroinen.

Lue lisää
Sahara vihertyy taas

TK nr. 7/2009 s. 24-31.

Uusimman tutkimustiedon mukaan Afrikan pohjoisosaa hallitseva maailman suurin
aavikko on ollut ihmiskunnan historian aikana moneen otteeseen nykyistä vehreämpi.
Nyt näyttää siltä, että ilmastonmuutos vauhdittaa seuraavan vihertymisvaiheen tuloa.

Lue lisää
Marssilla pätsissä

TK nr. 16/2005 s. 38-43.

Namibian Damaramaa on elämälle vihamielisimpiä paikkoja Maan päällä. Silti sen eläimistöön kuuluu muun muassa norsu. Se selviää aavikon kuumuudesta, kuivuudesta ja ravinnon niukkuudesta ennen kaikkea hyvän muistinsa ansiosta.

Lue lisää