Aasia

  • Maanosien nimistä on monta tulkintaa

    13.12.2011.

    Mistä jo alakoulussa opittavat maantieteelliset nimitykset ovat peräisin?

  • Apinat saivat alkunsa Aasiassa

    15.02.2011.

    35 miljoonaa vuotta vanha kädellisen leukaluu on herättänyt keskustelun apinoiden alkuperästä. Tähän asti on oletettu niiden kehittyneen Afrikassa, mutta uusi löytö viittaa Aasiaan.

  • Tuhansien Buddhien luolat

    TK nr. 4/2000 s. 54-57.

    Myanmarin syrjäseudulla on buddhalaistemppeli, joka käsittää kaikkiaan 789 kallionseinämään hakattua luolaa. Luolissa on yli 4 000 Buddhan patsasta. Viime vuosiin asti temppeli on ollut vain sikäläisten suosima pyhä paikka, mutta nyt myös matkailijat ovat löytäneet tiensä sinne. Alueen tutkiminen on vielä aivan alkuvaiheissaan.

  • Sademetsän geenipankki

    TK nr. 5/2001 s. 58-63.

    Laosin sademetsässä sijaitsee eläinpuisto, johon kootuilla eläimillä on tärkeä tehtävä. Puistossa asustavat eläimet ovat geenipankki, jonka avulla sademetsän uhanalaiset lajit pyritään pitämään hengissä parempia aikoja odoteltaessa.

  • Merellistä elämää

    TK nr. 1/2002 s. 46-51.

    Filippiinien ja Malesian välisen Sulunmeren saarien edustalla on kokonaisia paalujen varaan rakennettuja kyliä. Niiden asukkaat, bajaut, viettävät kirjaimellisesti merielämää. Heidän mielestään maa on vain kuolleita varten.

  • Pahuudelta pääsy kielletty

    TK nr. 7/2000 s. 64-67.

    Akhakylään saapuvan on kuljettava kyläläisiä suojelevan portin läpi.
    Pahat henget, jotka voivat ilmetä sairauksina, petoeläinten hyökkäyksinä ja varkauksina, sekä kielteiset vieraat vaikutteet jäävät ulkopuolelle.
    Huumekaupan kiroja portit eivät kuitenkaan ole pystyneet torjumaan.

  • Ihmiset kuin sillit suolassa

    TK nr. 8/2001 s. 24-31.

    Koskaan ennen maapallon
    historiassa ei yhtä pienelle
    alueelle ole kasaantunut niin
    paljon ihmisiä kuin nykyään. Maailman väestöstä puolet
    asuu kaupungissa. Köyhissä
    maissa kaupunkien kasvun
    odotetaan vain jatkuvan.

  • haiden kuningas – valashai

    TK nr. 10/2000 s. 34-45.

    Filippiineihin kuuluvan Pamilacanin saaren asukkaat tunnetaan
    Tyynenmeren rohkeimpina kalastajina. Kalastajat sukeltavat valashain perään kanooteistaan aseinaan vain pyyntikoukut. Haiden kuningas valashai voi kasvaa jopa 18 metriä pitkäksi.

  • Luottoasiakkaita rahattomista

    TK nr. 12/2000 s. 46-49.

    Grameen-pankin asiakkaat ovat liiketaloudellisesti arvioituina kaikkea muuta kuin luottokelpoisia.
    Pankki antaa lainoja maailman köyhimmille ihmisille, Bangladeshin naisille. Lainoilla perustetut yritykset ovat nostaneet miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Vastaavilla pankeilla on jo 22 miljoonaa asiakasta.

  • Hopeahattuja ja ydinjätteitä

    TK nr. 12/2000 s. 74-77.

    Taiwanista on viime vuosikymmeninä kehittynyt moderni teollisuusvaltio. Samanaikaisesti Taiwanin alkuperäisen väestön taakkana on ollut syrjintä ja valtaa pitävien ylimielisyys. Pienen yamikansan oma elämäntapa on katoamassa kiinalaisen valtakulttuurin puristuksessa, ja yamien kotisaaresta on tehty ydinjätteiden kaatopaikka.

  • Luonto uhkaa muinaista metropolia

    TK nr. 6/2001 s. 32-37.

    Keskellä Kambodzhan viidakkoa
    sijaitseva Angkor oli aikoinaan
    miljoonakaupunki ja Kaakkois-Aasian suurvallan keskus. Sittemmin se on ollut sademetsän ja säiden armoilla 600 vuotta. Sen ainutlaatuiset temppelit ja palatsit ovat hätää kärsimässä, mutta nyt on käynnissä kansainvälinen hanke historiallisen kaupungin pelastamiseksi.

  • Viidakkokansan viimeinen

    TK nr. 4/2001 s. 60-65.

    Thaimaan ja Laosin rajaseudulla
    elävien mlabrien ongelmana ei ole väestöräjähdys. Mlabreja on niin vähän, että lapsen syntymä on hyvin harvinainen tapahtuma.
    Kiertolaiselämää elävään viidakkokansaan kuuluu enää 200 ihmistä. Kaakkois-Aasian alkuperäiskansan luonnonmukainen elämäntapa
    näyttää nyt tulleen tiensä päähän.

  • Maailman kuvia

    TK nr. 4/2004 s. 72-81.

    20 vuodessa on nähty rajojen avautuminen Euroopassa, demokratian voittoja Amerikassa ja Kaukoidän nousu talousmahdiksi mutta myös sotia ja terroria.

  • Transsissa aistein avoimin

    TK nr. 11/2000 s. 42-47.

    Saksalaistutkijat perehtyvät transsitilan aikana aivoissa tapahtuviin muutoksiin.
    Tutkijoiden tavoitteena on selvittää, millä tavalla transsiin vaivutaan ja millaisia
    henkisiä voimia esimerkiksi samaanit käyttävät hyväkseen transsissa ollessaan.

  • varoitus voi pelastaa

    TK nr. 11/2005 s. 24-31.

    Viime joulukuisen Aasian katastrofin jälkeen nousi uutisotsikoihin hyökyaaltojen varoitusjärjestelmän kehittäminen ja rakentaminen. Uusi teoria antaa toiveita siitä, että tulevien maanjäristysten paikan ennakointi todella tehostuu.

  • Ihmisen nokkela serkku

    TK nr. 2/2000 s. 30-39.

    Maailman orankikannan tulevaisuus on vaakalaudalla.
    Vielä orankien pelastaminen on mahdollista, mutta aikaa
    ei ole paljon. Jos mitään ei tehdä, Borneon ja Sumatran
    sademetsissä elävät ihmisen lähisukulaiset saattavat
    menettää elinalueensa muutamassa kymmenessä vuodessa.

  • Uutta verta varaaneille

    TK nr. 7/2000 s. 74-77.

    Komodonvaraanit elävät eristyksissä Indonesiaan kuuluvilla pikkusaarilla.
    Eristyneisyyden vuoksi yksittäiset
    varaanikannat ovat hyvin haavoittuvaisia ja sisäsiittoisuus alkaa vaivata varaaneja. Varaaneista otetaan geeninäytteitä, ja jos käy ilmi, että kanta on liian homogeeninen, tutkijat aikovat siirtää pariutumiskykyisiä varaaneja toisilta saarilta, jotta kanta voitaisiin pelastaa.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.