Kuvakielto perustuu pyhiin kirjoituksiin

Miksi juutalaisuus ja islaminusko eivät salli uskonnollisia hahmoja esittäviä kuvia?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Sekä juutalaisten että muslimien vanhoissa pyhissä teksteissä on uskonnollisia kuvia koskevia varoituksia ja kieltoja. Niistä ensimmäisenä pidetään Toisen Mooseksen kirjan 20. luvun käskyä: ”Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla.” Mooseksen kirjat on koottu 200 eaa. ja 300 jaa. välisenä aikana. Sen sijaan Koraani on kirjoitettu muistiin 600-luvulla. Islamin kuvakielto perustuu muun muassa Pöydän suuran 90. jakeeseen: ”Uskovaiset! Viini, maisir-peli, uhrikivet ja arpanuolet ovat inhotus ja Saatanan työtä. Välttäkää siis niitä, jotta menestyisitte.” Kohdan tulkitaan kehottavan muslimeja välttämään niin päihteitä, uhkapeliä kuin kuvainpalvontaakin. Koraanissa kielletään epäjumalankuvien tekeminen, mutta islamin harjoittamiselle tärkeä perimätieto profeetta Muhammedin esikuvallisesta elämästä kieltää myös elävien olentojen kuvaamisen, sillä jäljitellessään elävää olentoa ihmisen katsotaan asettavan itsensä Jumalan asemaan. Islamilaisessa maailmassa on silti vanhastaan tehty myös esittävää kuvataidetta.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: