Pääsiäispupu
© Shutterstock

Miksi pääsiäisenä pupu tuo munia?

Pääsiäisen aikaan jäniksen uskotaan tuovan lapsille suklaamunia. Miksi pääsiäisen viettoon liittyvä eläin on juuri jänis?

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Ensimmäiset kirjalliset tiedot munia tuovasta pääsiäisjäniksestä ovat 1600-luvun loppupuolelta Heidelbergistä Saksasta. 

Jäniksen uskottiin kiertelevän pihoissa ja puutarhoissa kori selässään ja kätkevän munia ruohikkoon. 

Siirtolaiset veivät uskomuksen mukanaan Saksasta Yhdysvaltoihin, missä pääsiäispupusta tuli 1800-luvulla hyvin suosittu. 

Se toi lapsille makeisia ja alkoi myös munia itse – vaikka se oli nisäkäs. Nopeasti lisääntyvät jänikset ja kanit olivat hedelmällisyyden ja versovan elämän vertauskuvia jo pakanuuden ajan keväisissä juhlissa. 

Mäyrä jakaa munat Australiassa

Pohjolassa jänistä pidettiin viljelyksiä tuhoavana haittaeläimenä, ja se alettiin hyväksyä pääsiäisen vertauskuvaksi vasta 1900-luvun alussa. 

Pääsiäispupuperinne on yhä voimissaan monissa maissa, mutta Australiassa hahmolla on vastustajansa. 

Australiassa jänisten ja kanien kanta on niin suuri, että ne uhkaavat ekosysteemiä. Siksi siellä on ryhdytty kampanjoimaan söpöä pääsiäishahmoa vastaan, joten australialaislapsille suklaamunia ei enää tuokaan pupu, vaan pieni pussimäyrä  (Easter Bilby).

Täyttyykö sinunkin pääsi maailmaa koskevista kysymyksistä? Jokaisesta Tieteen Kuvalehdestä voit lukea vastauksia pieniin ja suuriin tiedekysymyksiin!  

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: