myytit yläkuva aivot

7 itsepintaista tiedemyyttiä

90 prosenttia aivoista on tyhjäkäynnillä, kerrostalon katolta putoava kolikko tappaa ja sormien naksuttelusta saa reuman. Tieteen nimissä tarjoillaan totena monenlaisia myyttejä. Tässä tarkastelemme seitsemän uskomuksen todenperäisyyttä.

torstai 7. tammikuuta 2016 teksti Mikkel Skovbo

1. myytti: Käytämme vain 10 prosenttia aivokapasiteetistamme

FAKTAA: Jos tämä olisi totta, mikä valtava käyttämätön aivokapasiteetti meillä olisikaan! Vaan nytpä on niin, että minkäänlaisilla aivojen kuvantamismenetelmillä ei ole pystytty osoittamaan, että jokin aivojen alue uinuisi jatkuvasti.

Jos myytti pitäisi paikkansa, aivokirurgit voisivat luetella lukuisia tapauksia, joissa aivojen vaurioitumisesta ei olisi aiheutunut potilaan elintoiminnoille minkäänlaista haittaa. Tällaisia tarinoita ei kuitenkaan ole olemassa, ja vaikka kaikki aivojen alueet eivät hyrrääkään jatkuvasti täysillä, jokaisella niistä on silti jossakin vaiheessa käyttöä.

Myytin alkuunpanijana saattaa olla yhdysvaltalainen psykologian kansanomaistaja William James, joka vuoden 1900 tienoilla kiersi Yhdysvaltoja väittäen, että ihminen hyödyntää aivokapasiteetistaan vain pienen osan. Se taas on kuitenkin jo ihan toinen juttu.

2. myytti: Aikuinen tarvitsee 8 tuntia unta vuorokaudessa

FAKTAA: Varmasti jotkut meistä tarvitsevat ainakin kahdeksan tunnin yöunet, jotta aamu ei alkaisi känkkäränkkämäisissä tunnelmissa. Yhtä varmasti on myös niitä, joille vähempikin unimäärä riittää.

Unentarve on täysin yksilöllinen. Siihen vaikuttavat muun muassa geneettiset tekijät, jotka säätelevät esimerkiksi unen laatua ja nukahtamisherkkyyttä. Perussääntönä voi pitää sitä, että jos henkilö ei tunne oloaan väsyneeksi päivän mittaan, hän on nukkunut riittävästi.

Jokaisen on välttämätöntä saada juuri omien tarpeidensa mukaisen määrän unta: Uudet tutkimukset osoittavat, että laadukas ja oikein ajoitettu uni sekä parantaa muistia että estää aivoja surkastumasta.

3. myytti: Kerrostalon yläkerroksesta pudonnut kolikko tappaa

FAKTAA: Ei hätää – voit huoletta kävellä vaikka Empire State Buildingin juurella olevalla jalkakäytävällä pelkäämättä, että ylhäältä putoava kolikko halkaisee kallosi.

Kolikon muodon ansiosta ilmanvastus kumoaa putoamisen aikana osan painovoiman vaikutuksesta. Kolikko saavuttaa jo 15 metrin vapaan pudotuksen jälkeen enimmäisnopeuden, joka vaihtelee 40 ja 100 kilometrin välillä tunnissa. Vauhti riippuu sääoloista ja siitä, kuinka paljon kolikko pyörii pudotessaan.

Putoavan kolikon napsahtaminen päähän ei siis tuntuisi paljoa nipistystä kummemmalta.

4. myytti: Kynnet kasvavat vielä kuoleman jälkeen

FAKTAA: Jos kuolleen henkilön kynnet todella jatkavat kasvamistaan, kyseessä on vähintäänkin yliluonnollinen olento.

Kynnet koostuvat keratiini-nimisestä proteiinista, jota orvaskedessä olevat keratinosyyttisolut valmistavat. Kun keho kuolee, solujen toiminta lakkaa samalla.

Kynnet saattavat näyttää yhä kasvavan, sillä niitä ympäröivä iho kuroutuu sitä mukaa kun ruumis kuivuu. Kynnet tulevat näin paremmin näkyviin samoin kuin hiukset, jotka nekin ovat keratiinia.

5. myytti: Sormien naksuttelusta saa reuman

FAKTAA: Sorminivelten naksuttelu on joidenkin mielestä hauskaa puuhaa, mutta toisia se raivostuttaa. Joka tapauksessa kyseessä on sangen harmiton ajanviete.

Reuman ja nivelten naksuttelun välistä syy-yhteyttä ei ole koskaan todistettu tieteellisesti. Itse asiassa kyse ei ole sen kummemmasta ilmiöstä kuin sormien nivelnesteessä olevien kaasukuplien poksahtelusta.

Sorminiveliä naksuteltaessa nivelen osia vedetään aavistuksen verran poispäin toisistaan, mikä pienentää nivelnesteen painetta. Alipaineen muodostama tyhjiö puolestaan imee nesteestä kaasuja (hiilidioksidia, happea ja typpeä) kupliksi. Kun nivelen osat jälleen palautuvat omille paikoilleen, kaasukuplat puhkeavat. Tästä aiheutuu naksahtava ääni.

6. myytti: Pimeys tekee likinäköiseksi

FAKTAA: "Älä lue pimeässä tai tulet sokeaksi!" Näin ehkä äitisi varoitti sinua, kun lapsena unohdit sytyttää lukulampun.

Tuon neuvon voi unohtaa. Huonossa valaistuksessa lukeminen saattaa toki aiheuttaa päänsärkyä ja huonovointisuutta, mutta likinäköisyyttä siitä ei seuraa.

Silmän mustuaisen suuruutta hallitseva siliaarilihas sekä silmän verkkokalvolla olevat sauvasolut joutuvat kylläkin lujille, mutta heikko valaistus ei aiheuta pysyviä silmävaurioita. Sulkeutuessaan silmä rentoutuu ja palautuu entiselleen.

7. myytti: Salama ei koskaan iske samaan kohtaan toista kertaa

FAKTAA: Puistotyöntekijä Roy Sullivan (1912–1983) olisi takuulla toivonut, että uskomus pitäisi paikkansa. Hän joutui uransa aikana kokonaista seitsemän kertaa salamaniskun uhriksi ja menetti muun muassa yhden isovarpaankynnen. Lisäksi hänen hiuksensa syttyivät tuleen useaan otteeseen.

Roy ei ollut jokaisella kerralla samassa paikassa, mutta näin olisi aivan hyvin voinut käydä. Salamassa on voimakas sähköinen lataus, ja se etsiytyy kohtaan, jossa maan ja ukkospilven välimatka on mahdollisimman lyhyt. Esimerkiksi Empire State Buildingiin osuu salama noin sata kertaa vuodessa.

Salama voi myös sisältää jopa 20 sähköisen latauksen kimpun, jotka kaikki iskevät samaa "käytävää" pitkin maahan mikrosekuntien välein. Yksi salama saattaa siis lähettää samaan kohtaan useita iskuja.

Tarua vai totta: Voiko turbulenssi repiä lentokoneesta siiven irti?

Siviili-ilmailun historia on täynnä hurjia tarinoita. Tutkimme kymmentä sitkeää uskomusta ja erottelimme luulot tiedosta:

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: